Janne Mäenpää juhli perjantaina Helsingissä yhdessä muiden Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskelleiden kanssa valmistumistaan yhteisöpedagogiksi. Alemman korkeakoulututkinnon kolmivuotiset opinnot ovat takana, ja työpaikan etsintä on jo käynnissä.
– Toivon työllistyväni johonkin ammattiliittoon esimerkiksi aluetoimitsijaksi tai kouluttajaksi, 45-vuotias Mäenpää kertoo.
Opinnoissaan järjestötyöhön ja työelämän kehittäjäksi suuntautuneena yhteisöpedagogina Mäenpää haluaa tuoda ay-toimintaan ”2010-luvun tuulahduksen”:
Yhteisöllisyys antaa suojaa työelämän haasteisiin.
– Ammattiliitoilla on paha tapa palkata sopivia eikä päteviä. Niiden pitäisi mielestäni lähteä uudistamaan toimintojaan nyt, kun kerran on saatavilla koulutettua väkeä, hän selventää.
Astma ajoi ammatinvaihtoon
Mäenpäällä on takana lähes 20-vuotinen työsuhde keittiökalusteita valmistavassa Novart Oy:ssä. Se alkoi vuonna 1997 oppisopimuksella ja päättyi keväällä 2015, eli muutama vuosi sen jälkeen, kun Mäenpään todettiin sairastavan astmaa. Työssään hän ehti toimia useita vuosia yrityksen valtakunnallisena pääluottamusmiehenä.
Alan vaihto tuli Mäenpäälle pakolliseksi, kun työskentely rakennustyömailla vaikeutui sairauden vuoksi. Vakuutusyhtiö Ilmarinen ei hyväksynyt astmaa sellaiseksi työperäiseksi sairaudeksi, jonka perusteella yhtiö olisi kustantanut uudelleenkoulutuksen. Pelastus tuli ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, jolla hän sai rahoitettua pääosan opinnoista.
Viimeiset seitsemän kuukautta rahoitus tuli työstä Rakennusliiton aluetoimistossa. Sitä kautta löytyi myös aihe ja tilaaja opinnäytetyölle, joka käsitteli rakennusalalla työskentelevien nuorten odotuksia ay-liikkeeltä. Hän teki sen Rakennusliiton isoimmalle ammattiosastolle, rakennusosasto 10:lle.
Luottamusmiehen monet tehtävät
Novartin pääluottamusmiehenä Mäenpää innostui jäsenten asioiden ajamiseen ehkä tavallista aktiivisemminkin, mistä kertovat vaikkapa neuvottelut verottajan kanssa asentajien verotustulkinnoista. Verottaja nimittäin kohteli liikkuvaa työtä tekeviä kalusteasentajia eri tavoin eri puolilla maata.
Kiista koski työpisteen ja kodin välisiä työmatkoja ja niistä verotuksessa tehtäviä vähennyksiä, joissa ei erityisalalla työskentelevillä pitäisi olla omavastuuta. Mäenpää sai työnantajan käynnistämään asiassa selvitykset verottajan kanssa.
– Selvitys postitettiin kaikille asentajille, ja niin epäkohta alkoi korjaantua.
Työelämän asiat kiinnostavat
Mäenpää kertoo halunneensa opiskella yhteisöpedagogiksi, koska työelämän asiat kiinnostivat häntä.
– Ehkä nälkä tuli sieltä, kun selvitimme vanhassa työssä veroasioita. Olen ollut aktiivi omassa ammattiliitossani, ja halusin ay-yhteyden säilyvän. Toisaalta tykkään myös ohjaamisesta ja neuvontatyöstä. Niinpä kun piti miettiä koulutussuunta ja tarjolla oli järjestötyö, valinta oli selvä. Lisäksi Kiljavan opisto, jossa opetus pääosin tapahtui, oli tullut tutuksi jo luottamusmiesajoilta, Mäenpää erittelee syitä.
Hän vakuuttaa, että ei ole katunut valintaansa, vaikka opiskelu on välillä tuntunut rankaltakin, varsinkin kielten osalta.
– Sillä kun asenne oli kohdallaan, kaikesta selvittiin, hän lisää.
Aiemmin suoritettu ammattitutkinto mahdollisti Mäenpäälle hakeutumisen ammattikorkeakouluopintoihin.
Opintopolkua taasen silotti melkoisesti se, että Mäenpää oli toiminut luottamusmiehenä. Niistä tehtävistä hän sai monia opintohyvityksiä.
– Eli on olemassa valmis polku. Kun olet lähtenyt ay-aktiiviksi, niin niistä tekemisistä on hyötyä myös jatko-opinnoissa, hän muistuttaa.
Yhteisöllisyydestä suojaa
Juuri valmistunut yhteisöpedagogi on huolissaan työelämän yhteisöllisyydestä. Se ei saisi vähetä.
– Ammattiosastojen pitäisi pyrkiä laatimaan uusia yhteisöllisiä toimia perinteisten lisäksi, hän sanoo.
Yhteisöllisyys on hänestä tärkeää, koska ihminen on laumaeläin.
– Se antaa suojaan työelämän haasteisiin. Juuri sitä haluaisin, että ihmisillä olisi enemmän suojaa, muutakin kuin koulutus, niihin tilanteisiin kun elämä tuo eteen ongelmia, hän sanoo.
Ammattiosaston uudet tehtävät
Verotuskeissi on yksi linkki Mäenpää aiemman luottamustehtävän, opintojen ja ehkä tulevaisuuden töidenkin välillä. Näin voi päätellä hänen opinnäytetyönsä perusteella, jossa hän ehdottaa ammattiosastolle muun muassa verotusneuvonnan järjestämistä nuorille jäsenille yhteistyössä verotoimiston kanssa.
Monia muitakin uudenlaisia avauksia sisältyy Mäenpään opinnäytetyön suosituksiin. Hän esimerkiksi suosittelee osastolle työttömyysturvan aktiivimallin ehdot täyttävien CV-kurssien järjestämistä yhteistyössä TE-toimiston kanssa.
– Tampereelle muuttaa paljon työttömiä rakentajia. Osasto 10 voisi näin yrittää tavoittaa näitä ihmisiä, jotka eivät vielä ole siirtäneet jäsenyyttään uuden kotikaupungin osastoon, Mäenpää pohtii.
Yhteistyötä ammattitutkinnon eteen
Opinnäytteessä selvitettiin kyselyn ja haastattelujen avulla nuorten rakentajien ajatuksia ammattiosastosta. Vastausten perusteella nuoret odottavat ammattiosaston näkyvän työpaikalla ja ottavan kantaa. Enemmistö vastaajista ilmoitti myös olevansa valmis osallistumaan osastonsa toimintaan, jos heillä vain olisi enemmän tietoa.
– Varsinainen löytö kyselyssä oli se, että edelleenkin rakennuksille työllistytään suoraan peruskoulusta ilman ammattitutkintoa, Mäenpää kertoo.
Osasto 10 on jo aiemmin tehnyt rakennusliikkeiden kanssa yhteistyötä, jotta peruskoulupohjalla työskentelevät saisivat suorittaa ammattitutkinnon työn ohessa.
– Minun työni tuki sitä, että yhteistyötä kannattaisi jatkaa ja laajentaa. Sitä kautta osasto saisi itselleen roolia ja merkitystä ja työntekijät ammattitaitoa ja turvaa tulevaisuuden varalle. Rakennusala on kausivaihteluiden vuoksi herkkä lomautuksille, ja ilman ammattitutkintoa työntekijä on heikoilla jos työsuhde päättyy, Janne Mäenpää sanoo.
Työyhteisöjen yhteisöllisyyden rakentajia
Humanistinen ammattikorkeakoulun Humakin lehtori Sanna Nieminen kertoo, että useat heidän oppilaitoksestaan valmistuneet yhteisöpedagogit työskentelevät ammattiliittojen ja yhdistysten palveluksessa.
Hän uskoo, että ammattikunnalla on mielenkiintoisia tehtäviä ay-liikkeissä jatkossakin.
– Yhteisöpedagogithan ovat tulevaisuuden työyhteisöjen yhteisöllisyyden rakentajia.
Nieminen muistuttaa, että työhyvinvointia tarkastellaan paljon suhteessa työn tuottavuuteen, mikä tarjoaa uusia ympäristöjä yhteisöpedagogien osaamiselle.
– Jo nyt järjestöjen kehittämistehtävissä työskentelee yhteisöpedagogeja. Paikallisten ammattiyhdistysten johdossa on yhteisöpedagogin koulutuksella esimerkiksi toiminnanjohtajia ja kehittämis- ja järjestöpäälliköitä. Useilla meillä opiskelevilla monimuoto-opiskelijoilla on luottamusmiestausta. Myös työsuojeluorganisaation tehtävät ovat usein yleisiä monimuoto-opiskelijoiden keskuudessa.
Juuri järjestö- ja henkilöstöhallintotyön kehittäjille suunnatut työelämän kehittäjän monimuoto-opinnot ovat Humakin vastaus niille yhteisöpedagogiksi opiskeleville, joiden tähtäimessä ovat työt vaikkapa ay-liikkeessä.
Nieminen kertoo, että luottamusmiestaustainen Janne Mäenpää on opiskelijana ollut aktiivisesti kehittämässä tätä koulutusmuotoa.
– Janne oli mukana pilottivuoden työelämän kehittäjän opinnoissa. Opiskelijoiden systemaattinen palaute ja kehittämisehdotukset ovat äärimmäisen tärkeitä koulutuksen tulevaisuudessa, Nieminen toteaa.
Yhteisöpedagogin opinnoissa suuntaudutaan nuoriso- tai järjestötyöhön. Humak on Suomen suurin Yhteisöpedagogi AMK -tutkinnon kouluttaja.
uutiskirje 