Salvatore ”Toto” Schillacin maalit, sikaileva Argentiina, jolla oli kaksi jumalaa Diego Maradona ja maalivahti Sergio Goycochea, ja tietenkin Andreas Brehmen rangaistuspotkumaali loppuottelussa. Sitä edes Goycochea ei enää saanut kiinni, ja näin Saksa juhli vuonna 1990 Italiassa pelatuissa MM-kisoissa maailmanmestaruutta.
Jokaisella on omat muistonsa juuri niistä ensimmäisistä kunnon kisoista, jotka ovat jääneet jollain tapaa mieliin. Tosin kuulemma kesällä 1986 pieni poika on juossut mökistä ulos huutaen ”Bats torjui Zicon pilkun”. Ranskan maalivahti Joel Batshan torjui Brasilian tähden rangaistuspotkun puolivälierissä. Ranska voitti ottelun lopulta, mutta välierissä Saksa oli vahvempi.
1994 Romario ja Bebeto, 1998 Zidanen puskumaalit, 2002 Ronaldo, 2006 taas Zidanen pusku, 2010 traumoistaan selvinnyt Espanja ja 2014 taas Saksa. Jokaisella on oma listansa eri kisojen kohokohdista.
Jalkapallon MM-kisojen taika on pitänyt vahvasti, vaikka kisat ovat paisuneet. Selvästi maail-man suosituimman urheilulajin huipennus liimaa edelleen ympäri maailmaa ihmiset televisioiden äärelle katsomaan esimerkiksi Iran-Marokko-jännitysnäytelmää.
Jalkapallon MM-kisat ovat todennäköisesti paras peruste sille, miksi kansallisvaltiosta ei kannata luopua. Tanskalaiset jalkapallofanit hurmasivat lehtikirjoitusten mukaan maailman vuonna 1986 Meksikossa. Sitä täydensi hyvin viihdyttävää jalkapalloa, näin ainakin on kerrottu, pelannut joukkue.
Saksan vuoden 2006 kotikisat olivat luomassa maahan positiivista nationalismia. Ihmiset uskalsivat ensimmäisen kerran hymyillä ja heiluttaa Saksan lippua. Monille saksalaisille nuo kisat olivat päätepiste jatkuvalle syyllistämiselle, jonka kohteena saksalaiset usein ovat.
Se on selvää, että täyttä auvoa jalkapallon MM-kisat eivät ole. Kaikissa kisoissa on nähty jonkinlaisia ongelmia huliganismin kanssa. Onneksi näitä riemuidiootteja on koko ajan vähemmän, mutta yksikin on liikaa. Usein, ellei lähes aina huliganismiin kytkeytyy myös rasismi.
Ja ovathan jalkapallon MM-kisat äärikapitalistinen tapahtuma, ja lajin kattojärjestö Fifa korruption läpikyllästämä ja läpimätä organisaatio.
Nyt kisat järjestetään Venäjällä, joka sai kisat todennäköisesti puhtaasti lahjomalla. Joku voisi sanoa, että naapurimaahansa hyökänneessä valtiossa ei tällaista tapahtumaa pitäisi järjestää.
Seuraavat kisat pelataan neljän vuoden päästä todennäköisesti Qatarissa. Ainoa syy, miksi se voitti ratkaisevan äänestyksen, on lahjonta.
Maalla ei ole uskottavaa jalkapallomaajoukkuet-ta, maan ihmisoikeustilanne on karmea, stadionin rakennustöissä on kuollut yli 1 000 rakentajaa. Lista Qatarin ongelmista on pitkä, ja ainoa oikea ratkaisu olisi siirtää kisat jonnekin muualle.
Mutta palataan näihin ongelmiin kuukauden päästä. Sitä ennen nautitaan kisoista ja toivottavasti Saksan maailmanmestaruudesta.
lehti 