Turkin presidentin ja hänen AKP-puolueensa voitto 24. 6. pidettävissä vaaleissa ei ole varma. Recep Tayyip Erdoğanin uudelleenvalinta on kyllä selvä, mutta sitäkin on vielä varmistettu esimerkiksi antamalla valtion tv-kanavalla hänelle 105 minuuttia vaaliaikaa ja esimerkiksi kurdi- ja vasemmistoehdokkaalle Selahattin Demirtaşille 0,3 minuuttia aikaa.
Erdoğan sai viime vuonna kansanäänestyksen tuloksena presidentin asemaa vahvistettua huomattavasti. Tulos oli aika täpärällä, ”korjauksia” hallituksen eduksi epäiltiin lähinnä kurdialueilla. Presidentin- ja parlamentinvaaleja aikaistettiin yli vuodella ja nytkin valmistaudutaan puolin ja toisin vaalitulosten manipulointiin tai sen estämiseen.
Ratkaisu saattaa olla kurdi- ja vasemmistopuolue HDP:n käsissä. Äänikynnys on Turkissa korkea, puolueen pitää saada ainakin 10 prosenttia äänistä päästäkseen parlamenttiin. AKP ja sen kumppanit ovat solmineet oman vaaliliiton ja oppositiopuolueet omansa, mutta HDP ei päässyt tähänkään liittoon turkkilaisten kansallismielisten vastustuksen vuoksi.
HDP:n pitää siis saada yksin ainakin 10 prosenttia äänistä, muuten kyseiset paikat menevät AKP:lle, joka on sen lähes ainoa kilpailija kurdialueilla. Nyt HDP:n kannatus on 10 prosentin kieppeillä, mutta AKP pyrkii kaikin keinoin painamaan sitä alemmaksi.
Kesäkuussa 2015 HDP sai ensimmäisen kerran yli 10 prosenttia äänistä ja pääsi siten parlamenttiin. Äänikynnys on Turkissa näin korkea osittain siksi, että halutaan pitää kurdit ja vasemmisto poissa. Kesäkuussa 2015 HDP:n pääsy parlamenttiin johti siihen, että AKP menetti ehdottoman enemmistönsä. Erdoğan ei suostunut koalitiohallitukseen, vaan pitkitti neuvotteluja ja julisti viimein uudet vaalit marraskuulle 2015, saaden niissä murskavoiton.
Islamilainen valtio (Isis), joka hallitsi suuria osia Syyriasta ja Irakista ja jota osa AKP:n islamisteista sympatisoi, oli edennyt vuonna 2014 saartamaan Kobanen kurdikaupunkia Syyriassa aivan Turkin rajan pinnassa. Turkin kurdit vaativat hallitukseltaan apua, mutta sitä ei annettu. Lopulta hallitus myönsi Irakin kurditaistelijoille kauttakulkuluvan, ja he onnistuivat karkottamaan Isisin joukot.
Turkin puolella rajaa syntyi yhteenottoja Kobanelle tukeaan osoittaneiden kurdien ja turkkilaisten vastamielenosoittajien välillä, ja niissä kuoli 53 ihmistä. HDP:n puheenjohtaja Demirtaş oli syyttänyt hallitusta toimimattomuudesta ja Isisin tukemisesta ja kehottanut kannattajiaan osoittamaan mieltään.
Tämän Erdoğan yhä muistaa. Monta HDP:n edustajaa on suljettu parlamentista ja osa heistä on vangittu. Demirtaş on nyt ollut tutkintavankeudessa yli vuoden, ilman että häntä olisi syytetty mistään. Nyt hän on puolueensa presidenttiehdokas, mutta joutuu käymään kampanjansa telkien takaa. Erdoğan on vaalikampanjassaan syyttänyt Demirtaşia 53 ihmisen kuolemasta mielenosoituksissa.
Kobanen tapahtumilla oli selkeä vaikutus kesäkuun 2015 vaaleihin. Tämän lisäksi AKP:n siirtyminen kansallismielisempään kielenkäyttöön vieraannutti kurdeja. Monet konservatiiviset ja uskonnolliset kurdit ovat äänestäneet AKP:ta, mutta nyt osa heistä protestoi hallituksen toimia ja siirsi äänensä HDP:lle, joka ylitti äänikynnyksen kirkkaasti: 13,1 prosenttia.
Erdoğan ei lannistunut, vaan tiivisti sotaa PKK:n kurdisissejä vastaan, myös ilmaiskuin. Kiihtynyt sodankäynti kaakkois-Turkissa sai kuitenkin monet kurdit kaipaamaan rauhaa ja osa heistä äänesti marraskuussa AKP:ta. PKK samoin aktivoitui ja sen uudelleen aloittamat sotatoimet hankaloittivat elämää kurdialueilla. Marraskuun vaaleissa HDP menetti 18 paikkaa AKP:lle ja 3 paikkaa kemalisteille.
Turkissa on 10 prosentin äänikynnys.
Erdoğan pyrkii nyt välttämään neljän vuoden takaisen tilanteen toistumisen. HDP:n johto on suureksi osaksi vangittu, kurdien harvoja omia lehtiä on kielletty. Itä- ja kaakkois-Turkissa kurdit ovat menettäneet oman hallinnon ja tilalle on lähetetty virkamiehiä Ankarasta.
Äänestyspaikkoja kurdialueella on harvennettu ja siirretty. HDP:n tietojen mukaan muutokset koskevat 270 000 äänestäjää. Osa heistä joutuu nyt kävelemään viisi kilometriä uudelle äänestyspaikalle. HDP:n mukaan siirrot koskevat alueita, joissa enemmistö äänestää HDP:ta. Poliisi esiintyy kokouksissa uhkaavasti.
Presidentti on puheissaan ilmoittanut, ettei Turkissa ei ole kurdiongelmaa, hänen hallituksena on ratkaissut sen. Epäsuorasti hän on antanut ymmärtää, että Syyriassa ja Irakissa kyllä on kurdiongelma, joka hoidetaan lähettämällä turkkilaisia (ja syyrialaisia) sotilaita, tällä hetkellä Irakiin.
Toukokuussa useat pienet kurdipuo-lueet Turkin puolella ilmoittivat liittoutuvansa ja pyrkivänsä yhteistyöhön HDP:n kanssa, mutta myös Syyrian, Irakin ja Iranin kurdijärjestöjen kanssa. Ankarassa taas perustettiin toukokuussa kurdi- ja turkkilaisaktivistien toimesta uusi ”sosiaalinen rauhan verkosto”, joka pyrkii rauhan rakentamiseen.
uutiskirje 
