Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.
Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on nyt vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.
Hakkuissa metsään jää yhä enemmän latvuksia ja oksia. Kantojen energiakäyttö on hiipunut. Energiapuulle ei ole ollut kysyntää, kun EU:n pitkään sekoillut hiilidioksidin päästökauppa on pitänyt rintamaiden kivihiilivoimalat kuumina.
”Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon.”
Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi päättää, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.
Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta, jotta siitä saatava energia on voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.
Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla ja lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta.
Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta vuoden 2016 helmikuussa. Siitä kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun osuus 4 euroa. Samaan aikaan sellutehtaat maksoivat puusta enemmän. Esimerkiksi mäntykuidun tienvarsihinta (hankintahinta) oli 27,6 euroa kiintokuutiolta koko Suomessa keskimäärin. Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa.
Tilanne muuttui kahdessa vuodessa. Kivihiilen maailmanhinta nousee hitaasti, mutta tasaisesti. Hiilidioksidin päästömaksun hinta nousee jyrkemmin. Se on kaksi kertaa korkeammalla kuin puoli vuotta sitten.
Energiapuun varjohinta oli kesäkuun lopussa 36 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 26 ja päästömaksun 10 euroa. Uudessa asetelmassa ilmastoystävällisen voimalan kannattaisi ostaa halvempaa tienvarren pinopuuta kuin päästömaksulla korotettua kivihiiltä.
Energiapuun varjohinnan nousu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.
Macronin ehdotuksella on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut Helsingin seutu suunnittelee nyt vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella.
Kuorma-autoilla kuljetettavaa haketta pääkaupunkiseudun uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnista paljon. Metsämaakuntien puupelletti kulkee Helsingin seudun voimaloihin junalla. Pohjanlahtea ja Suomenlahtea pitkin energia kulkee joka suuntaan rahtilaivalla.
Mäntykuidun tienvarsihinta on jo reagoinut energiapuun aaveeseen. Kesäkuussa mäntykuidusta maksettiin hankintahintana keskimäärin 29,6 euroa kiintokuutiolta koko Suomessa.
Metsänkasvattajille energiapuu ei ole aave. Kun kivihiili hiipuu, edessä on hakkeeksi ja pelletiksi menevän biomassan paranevat markkinat.
Veli Pohjonen
Kuusamo
[digilehti pvm=20180727 sivu=25]
lehti 