Hallitus on heikentämässä työntekijän työsuhdeturvaa alle 20 työntekijän yrityksissä. Mielestäni muutostoimet pitäisivät olla pikemminkin työsuhdeturvaa parantavia, kuin mitä hallitus nyt ajaa. Ei ole luotettavaa selvitystä siitä, että tällaiset yritykset palkkaisivat lisää työntekijöitä, jos irtisanomissuojaa heikennettäisiin. Voidaan siten kysyä, mihin lainmuutoksella ihan oikeasti pyritään.
Jos pienissä yrityksissä irtisanomissuoja on isoja yrityksiä heikompi, se on omiaan johtamaan siihen, että työntekijät siirtyvät paremman työsuhdeturvan antavaan isoon yritykseen. On myös syytä pelätä, että seuraavaksi irtisanomissuojan heikentämistä ryhdytään tasavertaisen kohtelun nimissä laajentamaan kaikkiin yrityksiin.
Työntekijä on alistetussa asemassa työnantajaansa nähden, koska työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työntekijän turvaksi on säädetty työsopimuslaki, jossa on määrätty työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Muun muassa se, milloin työnantajalla on oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus.
Vaikka laiton irtisanominen on työntekijälle sekä taloudellisesti että henkisesti raskas isku, työnantaja voi tehdä sen ilman rangaistusuhkaa. Poliisi tai muutkaan viranomaiset eivät ole velvollisia selvittämään, onko työnantaja työsopimuksen irtisanoessaan rikkonut työsopimuslakia.
Työntekijä voi vaatia työnantajalta korvausta, jos hänestä irtisanominen on ollut laiton. Mikäli työnantaja ei korvauksiin suostu, on riita vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Laittomasta irtisanomisesta työnantajan on maksettava 3–24 kuukauden palkkaa vastaava vahingonkorvaus.
Ammattiliittoon kuulumattomalle työntekijälle on riski viedä asiansa oikeuteen, koska hävitessään hän joutuu maksamaan työnantajan oikeudenkäyntikulut, vaikka olisikin saanut maksuttoman oikeudenkäynnin.
Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden puolesta irtisanomisriidat hoitaa korvauksetta liiton lakimies neuvottelemalla korvauksesta työnantajan kanssa tai tarvittaessa viemällä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Työntekijälle ei aiheudu kuluja siinäkään tapauksessa, että työntekijä häviää jutun.
Työsuhdeturvaan liittyvät riidat koskevat pääosin palkanmaksua ja työsopimuksen irtisanomista. Pelkästään ammattiliitto PAMin päivystyslinjalle tuli vuodessa 50 000 työsuhdeturvaan liittyvää jäsenistön yhteydenottoa. Riitajuttuja on vuodessa noin 1 000. Niistä 850 ratkaistaan sovintomenettelyssä työnantajan kanssa ja tuomioistuimeen päätyy noin 150.
Mainitut luvut osoittavat, miten tärkeässä roolissa ammattiliitto on työsuhdeturvan toteutumisessa.
Mielestäni ammattiliittojen kuuluu vastustaa voimakkaasti irtisanomissuojan heikentämiseen tähtääviä lainmuutoksia, kuten ne ovat jo tehneetkin. Poliittiset mielenilmaisut ovat perusteltuja ja työntekijöillä on nyt oikeus nousta puolustamaan oikeuksiaan hallituksen esitystä vastaan.
Ari Alapartanen
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti
Uudenmaan Vasemmiston varapuheenjohtaja
Järvenpää
uutiskirje 
