Maakunnat järjestävät kuntien pelastuspalvelut tulevaisuudessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS tutki pelastuspalveluita kunnan näkökulmasta. Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulun turvallisuustutkimusryhmä.
Miksi kuntien pelastustoimea tutkittiin, tutkimusryhmän jäsen, asiantuntija Hannu Rantanen?
– Aikaisemmat tutkimukset on tehty viranomaisnäkökulmasta. Nyt tutkittiin kuntalaisten näkökulmaa.
Uuttamaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta Suomessa on jo nyt maakuntien kokoiset pelastuslaitokset.
– Pelastuspalveluiden uudistus on iso. Näyttää siltä että pelastus- ja turvallisuustoiminta jäävät päätöksenteossa jalkoihin. Siksi haluttiin katsoa, mistä muusta täytyy pitää huolta.
Mikä on kuntien päätösvalta pelastustoimessa?
– Maakuntavaltuustot ovat pieniä ja kuntia on enemmän. Se tarkoittaa käytännössä, että varmasti useampi kunta jää ilman äänivaltaa maakuntavaltuustossa.
– On vaara, ettei kunnan ääni tule kuuluviin. Pelastussuunnitelmia tehdään pykälien mukaan, mutta kenen ehdoilla? He päättävät, jotka istuvat maakuntavaltuuston pöydässä.
Voiko kunta jäädä ilman pelastuspalvelua?
– Mikään kunta ei jää ilman pelastuspalveluja, mutta ei välttämättä osata arvioida, mitä kunta mahdollisesti tarvitsisi. Joissakin kunnissa voi olla riskikohteita, jotka tulisi huomioida.
– Tärkeää ovat painotukset päätöksenteossa.
Mikä on kunnan osuus varautumisessa?
– Pelastustoimi auttaa kuntia varautumissuunnitelmassa. Pelastuslaitos tekee päätöksen omista lähtökohdistaan. Se tarkoittaa, että kriisitilanteeseen tullaan nopeasti paikalle ja kun potilaat ovat hoidossa, niin asia on loppuun käsitelty.
– Kunnassa kriisien hoito on paljon monisyisempää. Tarvitaan varautumissuunnitelma, jossa otetaan huomioon pitkäkestoiset vaikutukset. Esimerkiksi vuoden 1976 Lapuan patruunaonnettomuuden jälkihoito on ollut pitkäkestoista ja vaikuttaa tähän päiväänkin.
Mitä kuntien pitäisi huomioida?
– Kunnan pitää itse huomata olevansa tärkeä turvallisuustoimija. Kunta on ihmisten arjessa alusta loppuun asti. Kunnan organisaatiot ovat hallinnollisia eivätkä välttämättä vahvimmillaan, kun pitäisi ryhtyä kriisiorganisaatioksi.
Jäävätkö kuntien pelastuspalvelut maakuntien jalkoihin, ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio sisäministeriöistä?
– Maakunta vastaa alueensa pelastustoimen palveluista. Alueen riskit, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja kansallinen riskiarvio määrittävät palveluja.
– Uuttamaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta meillä on jo nyt maakuntien kokoiset pelastuslaitokset.
uutiskirje 
