Lähes kaikissa Suomen kunnissa on julkisia rakennuksia, joissa kärsitään sisäilmaongelmista. Joulupukin asuinkaupungissa Rovaniemellä ongelmallisia rakennuksia ovat muun Napapiirin yläaste, Korkalovaaran koulu, Ounasvaaran lukio, Urheiluopiston rakennukset, Sairaalakadun rakennukset, teatteri ja kaupungintalo. Näiden ja lukuisten muiden rakennusten sisäilmaongelmat ovat olleet kaupungin työntekijöiden ja poliittisten päätöksentekijöiden tiedossa jo vuosia.
Miljoonia euroja on käytetty erilaisiin korjauksiin, joiden tulokset ovat olleet hyvin kyseenalaisia. Tuhansien oppilaiden ja vähintäänkin satojen kaupungin työntekijöiden terveys on vaarantunut, ja monet ovat menettäneet terveytensä. Kukaan ei näytä olevan tilanteesta vastuussa. Mistä tässä on kysymys? Kyse on maanlaajuisesta ongelmasta mutta tässä keskityn vain Rovaniemen tilanteen tarkasteluun, koska tunnen sen parhaiten.
Kukaan ei näytä olevan tilanteesta vastuussa.
Sisäilmaongelmiin liittyvistä vastuista keskusteltaessa törmätään usein siihen, että ihmisten oireiden ja sairauksien yhteyttä sisäilmaongelmiin on vaikea näyttää toteen. Kuitenkin esimerkiksi Rovaniemen kaupunki toimii tavalla, joka osoittaa, että sisäilmaongelmien uskotaan aiheuttavan terveyshaittoja. Koululaisia ja työntekijöitä siirretään saastuneista tiloista väistötiloihin, joissa oireet ja jopa sairaudet voivat kadota, tiloja myös korjataan ja niin edelleen. Näinhän ei toimittaisi, jos sisäilmaongelmien ja terveysongelmien välillä ei ajateltaisi olevan yhteyttä. Myös julkisuudessa puhutaan avoimesti sisäilmaongelmista ja niiden aiheuttamista oireista.
Sisäilmaongelmien ja sairauksien ja oireiden välisistä yhteyksistä on muutakin näyttöä. Napapiirin yläasteen oppilaille ja henkilökunnalle tehtiin syksyllä 2017 oirekysely sisäilmaongelmien johdosta. Sekä oppilaista että henkilökunnasta noin 90 prosenttia vastasi kyselyyn. Tulokset ovat siis luotettavia, ja ne osoittavat, että sisäilmaongelmat vaarantavat vakavasti sekä koulun oppilaiden että henkilökunnan terveyden: yli 60 prosenttia henkilökunnan jäsenistä ja 85 prosenttia oppilaista ilmoitti erilaisista haitoista, sairauksista tai oireista.
Kiistattoman näytön hankkimisen vaikeus sisäilmatapauksissa kertoo yleisemmästä ongelmasta. Kyse on asiantuntijatiedon ja kokemustiedon välisestä suhteesta. Esimerkiksi Rovaniemellä terveydenhuollon asiantuntijat ovat vain harvoissa tapauksissa todenneet työntekijöiden oireilun tai sairastumisen syyksi sisäilmaongelmat, vaikka kymmenien ihmisten kokemukset oireiden ja haittojen välisistä yhteyksistä ovat heidän näkökulmastaan kiistattomat.
Rovaniemellä on tehty poliisille tutkintapyyntö kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden mahdollisista lainrikkomuksista ja vahingonkorvausvastuusta sisäilmaongelmien hoidon laiminlyömisen vuoksi. Mahdollinen tutkinta ja sitä seuraava mahdollinen oikeudenkäynti olisivat ennakkotapaus Suomessa. Siinä jouduttaisiin punnitsemaan myös eri tiedon muotojen luotettavuutta.
Edellä mainitut ongelmarakennukset ovat joko Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitoksen, Markkinakiinteistöjen tai koulutuskuntayhtymän omistamia. Niiden tehtävä on tarjota terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin henkilöstölle ja asiakkaille, tässä tapauksessa koululaisille. Omistajat ovat epäonnistuneet tehtävässään. Syypää tilanteeseen ei välttämättä ole Rovaniemen tilaliikelaitoksen osalta laitos itse vaan päätöksentekijät. Tilaliikelaitos nimittäin toimii niiden määrärahojen puitteissa, jotka poliitikot sille vuosittain myöntävät.
Poliitikkojen päättämättömyyden syitä voin hahmottaa sen kokemuksen perusteella, joka minulla on toisen kauden kaupunginvaltuutettuna Rovaniemellä. Sisäilmaongelmista on puhuttu julkisuudessa koko sen viiden vuoden ajan, jonka ensimmäinen valtuustokausi kesti ja myös tällä meneillään olevalla valtuustokaudella. Paikallinen sanomalehti on raportoinut asiasta melko hyvin. Tietoa ei ole otettu kuitenkaan poliittisessa päätöksenteossa huomioon, vaan muut asiat ovat vieneet huomion.
Osittain kysymys on kunnallisen päätöksenteon yleisestä rakenteesta: tieto päätöksentekijöille suodattuu monen portaan kautta. Opettajat kouluissa tai työntekijät esimerkiksi päiväkodeissa tietävät ongelmat. Heidän esimiehensä eli koulujen rehtorit tietävät ongelmat ainakin periaatteessa, rehtorien esimiehet ja heidän esimiehensä tietävät myös ongelmista, mutta heidän intresseissään ei ole tuoda tietoaan valtuutetuille, jos jotkin muut intressit ovat tärkeämpiä. Nämä muut intressit näyttävät liittyvän sisäilmakorjausbisneksessä liikkuvaan rahaan ja myös valtaan.
Rovaniemeläiset poliitikot pelaavat uhkapeliä kaupungin lasten ja työntekijöiden sekä eri laitosten asiakkaiden terveydellä, mutta sivistyspalveluiden johtajan tai muidenkaan virkahenkilöiden vastuuta asiasta ei voi vähätellä. Poliitikot vetoavat yleensä rahapulaan, kun perustelevat muun muassa sitä, että terveyttä vaarantavia rakennuksia ei korjata tai uusita. Tämä ei kuitenkaan ole pitävä perustelu, sillä kunnalla on verotusoikeus. Kyse on poliittisesta tahdosta, periaatteista ja vastuuntunnosta siitä, arvostetaanko lasten ja henkilökunnan terveyttä.
Kirjoittaja on sosiologian professori Oulun yliopistossa ja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu.
Lähde: Putus, Tuula 2017. Rovaniemen Napapiirin yläasteen henkilökunnan oirekysely syksy 2017 ja Napapiiriin yläasteen oppilaiden oirekysely syksy 2017.
lehti 