Metsien käytön ilmastovaikutuksista liikkeellä oleva ristiriitainen tieto hämmentää kansalaisia. Metsäpolitiikalla liikutetaan isoja rahoja, minkä vuoksi tarkoituksenhakuisille väitteille riittää käyttöä. Kuitenkin keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Asiaa selvitti Suomen ilmastopaneeli jo viime vuonna.
Tällaisia pääväittämiä ovat esimerkiksi se, hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen jossa niitä ei lisätä.
Yksimielisyys on myös muun muassa siitä, että suurimmat ilmastohyödyt puunkäytöllä saavutetaan puupohjaisilla pitkäikäisillä tuotteilla, joiden hiilisisältö pystytään pitämään pitkään käytössä ja jotka korvaavat elinkaarivaikutuksiltaan suuripäästöisiä tuotteita.
Kaikki 28 tutkijaa katsovat, että ”merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa”.
Poliittiseen päätöksentekoon asti nämä tutkijoiden näkemykset eivät valitettavasti yllä. Ja näyttää siltä, että myöskään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti ei keskustavetoista metsä- ja ilmastopolitiikkaamme hetkauta.
Tuore raporttihan vaatii valtioilta nopeita toimia päästöjen vähentämiseksi sekä metsien ja maaperän hiilinielujen kasvattamiseksi. Ilmaston lämpeneminen on IPCC:n mukaan pysäytettävä puoleentoista asteeseen.
Sipilän hallitus aikoo kuitenkin lisätä metsien hakkuiden rajaa Suomessa noin 66 miljoonasta kuutiosta vuodessa aina 80 miljoonaan kuutioon asti vuoteen 2025 mennessä.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että hiilinieluista eli metsien kasvusta täytyy pitää huolta. Sehän tarkoittaa, että puun käyttöä voidaan lisätä, kun metsien kasvukin kerran lisääntyy.
Hakatuista kuutiomääristämme on keskustan mielestä turha kiistellä, koska ne hakkuut kuitenkin jossain päin maailmaa tapahtuisivat. Samat hakkuut näyttävät korvaavan sekä fossiilisia polttoaineita että hakkuita muualla maailmassa.
On selvää, että ilmastonmuutoksesta ja Suomen metsistä ja niiden monimuotoisuudesta huolta kantavien toivo suuntautuukin jo seuraavaan hallitukseen. Sen on ymmärrettävä metsien tärkeä rooli hiilen sidonnassa. Ja soiden.
Hakkuiden lisääminen Sipilän hallituksen linjauksien mukaisesti tarkoittaa Suomen muuttumista sellulandiaksi. Se ei ole ilmastokestävää, vaikka nykyisen metsäpolitiikan kannattajat niin väittävätkin.
Juhlapuheissa on moneen kertaan hahmoteltu Suomea korkeamman puunjalostuksen maana. Milloin nämä puheet muuttuvat teoiksi? Sellulandiassa investoidaan tehtaisiin, jotka käyttävät miljoonia kuutioita puuta vuodessa tuotteisiin, joiden jalostusarvo ja siten myös työllistävyys on matala. Jos jalostusarvo ja kotimainen hyöty maksimoitaisiin, saataisiin myös hiilinieluja ajatellen kestävämpää metsäpolitiikkaa.
lehti 