”Tässä projektissa pelissä on Turkin ylpeys, emmekä anna kenenkään hidastaa tai estää sitä”, Turkin liikenneministeriö sanoi syyskuussa Istanbulin uudesta lentokentästä varoittaen projektin vastustajia. Suljettujen ovien takana rakennettu betonijätti avattiin virallisesti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla tasavallan päivänä 29. lokakuuta.
Maailman suurimmaksi suunnitellun lentokentän tilastot ovat päätähuimaavat. Alkuvaiheessa kenttä aikoo kyetä vastaanottamaan 90 miljoonaa matkustajaa vuosittain, ja vuonna 2028 matkustajia odotetaan saapuvan jo 200 miljoonaa. Suoria ja välillisiä työpaikkoja on luvattu 220 000.
Projektin hinta on 22 miljardia euroa, ja rakennustöistä vastaa valtion tukema viiden turkkilaisen yhtiön konsortio. Kaikilla näistä yhtiöistä on läheiset välit Turkin nykyisen hallinnon kanssa.
Kolmas lentokenttä on betoniarpi keskellä luonnon monimuotoisuudestaan tunnettua Istanbulin pohjoisosan metsäaluetta, ja se on Erdoğanin megaprojektien kruununjalokivi hänen uudessa Turkissaan.
Kurjat olosuhteet,
protesteista vankilaan
Muutama sata työntekijää yritti protestoida rakennustyömaan huonoa turvallisuutta ja työläisten majoitusleirin epäterveellisiä olosuhteita vastaan. Kun he olivat lakossa 14.-16. syyskuuta, he saivat vastaansa riveittäin poliiseja ja puolisotilaallisia joukkoja. Protestit tukahdutettiin raa’asti.
Turkin suurimman työmaan 36 000 työntekijästä virallisen tiedon mukaan 405 (ammattiliittojen mukaan 543) pidätettiin syyskuun 14. ja 15. päivän välisenä yönä.
– Poliisit tunkeutuivat asuntolaamme keskellä yötä. Heitä oli tuhansia. He tarkastivat meidän henkilöllisyytemme ja pidättivät tovereitamme, kertoo Mehmet*, yksi puhelimitse tavoittamistani työläisistä.
Sosiaalinen media täyttyi nopeasti solidaarisuusviesteistä tunnuksella #KoleDegiliz (”Emme ole orjia”) syntyi. Hallituksen ohjaama lehdistö leimasi lakkolaiset ”terroristeiksi”.
Lentokentän operaattori IGA kertoi, että yhtiön johtaja oli tavannut lakon johtajat, ja työolosuhteisiin luvattiin parannuksia.
Edelleen on 30 työntekijää pidätettynä odottamassa oikeudenkäyntiä.
– Pidätykset ovat laittomia ja ne rikkovat mielenosoitusoikeutta. Heistä on haluttu tehdä esimerkkejä, jotta kukaan muu ei enää uskaltaisi osoittaa mieltään Turkissa, vangittujen mielenosoittajien asianajaja Songül Beydilli sanoo.
Turvallisuusmääräyksiä rikotaan tietoisesti.
Työläisiä syytetään muun muassa laittoman järjestön perustamisesta, koska he olivat perustaneet mielenosoitukseen liittyvän ryhmän WhatsApp-palvelussa.
Lokakuun 5. päivänä pidätettiin rakennusalan suurimman ammattiliiton Dev Yapi-Isin johtaja Özgür Karabulut esittämättä mitään syytteitä. Hän on ensimmäinen näin korkean tason ay-johtaja, joka on pidätetty sitten 1980 sotilaskaappauksen.
Lakkoilijoiden vaatimukset eivät olleet kohtuuttomia.
– Emme ole saaneet tarpeeksi ruokaa, olemme tehneet yli 12 tunnin työpäiviä, ja palkat on maksettu miten sattuu. Emme ole saaneet kunnolla nukuttua, koska asuntoloissa on liikaa asukkaita ja vuoteissa on luteita. Vedestäkin saa tauteja, Mehmet kertoo.
Osa työntekijöistä valittaa, että heille ei ole maksettu palkkaa kuuteen tai kahdeksaan kuukauteen. Työolosuhteet ovat hengenvaaralliset.
Onnettomuuksia
tapahtunut päivittäin
Lentokentän rakennustyöt aloitettiin vuonna 2014. Virallisen tilaston mukaan työmaalla on kuollut 27 työntekijää. Oppositiopuolue HDP teki asiasta oman selvityksensä, joka julkaistiin syyskuun lopussa. Sen mukaan kuolemantapauksia on ollut 37, ja tämä luku on nyt laajalti hyväksytty oikeaksi.
Selvityksessä kolmatta lentokenttää kuvaillaan ”AKP:n [presidentti Erdoğanin puolueen] työläisiä riistävien rakennustyömaiden prototyypiksi, josta on tullut keskitysleiri”.
Muutama päivä ennen lentokentän avajaisia löydettiin työmaalta tunnistamattoman rakennustyöläisen ruumis tarkastuskaivosta.
Kuolleiden määrä saattaa kuitenkin olla vielä suurempi. Viime helmikuussa suurin oppositiolehti Cumhuriyet kertoi, että nimettömän lähteen mukaan rakennustyömaalla on kuollut jopa 400 ihmistä.
– Onhan se mahdollista. Kellään ei ole kunnollisia tilastoja. Työläiset vaihtuvat taajaan ja harva heistä kuuluu ammattiliittoihin. Onnettomuuksia on kuitenkin tapahtunut päivittäin, Karabulut sanoi haastattelussa ennen pidättämistään.
Työläiset ja liitot ovat yhtä mieltä siitä, että turvallisuusmääräyksiä on rikottu tietoisesti. Liittojen esille nostamista ongelmista tärkeimpiä ovat turvavarusteiden puuttuminen, liian pitkät työpäivät ja riittämätön koulutus. Turvallisuutta on heikentänyt sekin, että työntekijöitä on kuljetettu majoitusleireistä työmaalle täyteen ahdetuissa busseissa, 70–75 henkeä 40-paikkaisessa autossa
– Kun työmaalla on sattunut onnettomuus, ambulanssit eivät käytä sireenejä, jotta muut työntekijät eivät saisi tietää asiasta, kertoo Emre*, eräs rakentajista.
Turkissa tämä on
normaali käytäntö
– Onnettomuuksien määrää saisi helposti vähennettyä pelkästään lakia noudattamalla, Karabulut totesi.
Hänen mukaansa Turkin työnantajat pyrkivät kuitenkin tekemään kaiken halvalla, ja onnettomuuksista vaietaan tai ne yritetään piilottaa. Ammattiliitot ja aktivistit eivät puhukaan ”työtapaturmista”, vaan ”työmaamurhista”.
– Sanoisimme niitä onnettomuuksiksi, jos kaikki lain vaatimat toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi olisi tehty. Näin ei kuitenkaan ole, ja Turkissa se on normaali käytäntö, Arzu Cerkezoglu sanoo. Hän on Dev Yapi-Is-liiton kattojärjestön, DISK:n (Turkin edistyksellisten ammattiliittojen keskusliitto) johtaja.
Istanbulin kolmannen lentokentän työolosuhteiden seuraaminen on ollut vaikeaa, koska riippumatonta valvojaa ei ole ja työstä suurin osa ulkoistettiin alihankkijoille.
Istanbulin uusi lentokenttä on suunniteltu maailman suurimmaksi.
Mustafa* on terveys- ja työturvallisuusasioihin erikoistunut insinööri yhdessä IGA:n käyttämästä 500 alihankkijasta. Hän kertoo, että turvakäytäntöjä kierretään jatkuvasti.
– IGA on asettanut tiettyjä sääntöjä, joita meidän on noudatettava. Jos rikomme ohjeita, meitä sakotetaan, hän kertoo
Ohjeiden noudattaminen on kuitenkin lähes mahdotonta, koska tulostavoitteet ovat korkeat ja alihankkijat tavoittelevat mahdollisimman suurta voittoa.
– Kaikki huijaavat sääntöjä, koska niitä noudattamalla ei kilpailussa pärjää, Mustafa väittää.
– Lentokentän rakennustöiden johto on täysin tietoinen tilanteesta. Eikä tämä koske pelkästään tätä työmaata, vaan samaa tapahtuu kaikkialla Turkissa.
Turkki heikoimpia maita
työturvallisuudessa
Kansainvälinen ammattiliittojen kattojärjestö ITUC on luokitellut Turkin tämän vuoden listallaan kymmenen huonoimmin työntekijöiden oikeuksia noudattavan maan joukkoon. Samassa ryhmässä ovat muun muassa Bangladesh, Filippiinit ja Qatar.
ITUC tuomitsee ay-aktiivien pidätykset sekä muun Turkissa tapahtuvan syrjinnän ja perusteettomat irtisanomiset. Heinäkuusta 2016 heinäkuuhun 2018 voimassa ollut poikkeustila mahdollisti 150 000 julkisen sektorin työntekijän irtisanomisen. Sen sisältämistä poikkeuslaeista on nyt tehty pysyviä uudessa presidenttijohtoisessa perustuslaissa. Tuhannet erotetuista kuuluivat ammattiliittoihin. Yksityisellä puolella puhdistusten mittakaavaa on vaikeampi arvioida.
Kansalaisjärjestöjen tukahduttaminen ja työntekijöiden oikeuksien rikkominen ovat viime vuosina vakiintuneet osaksi Turkin järjestelmää. Jopa presidentti Erdoğan myönsi tämän, kun hän kesällä 2017 kertoi joukolle sijoittajia, että ”poikkeustilan avulla voimme heti puuttua sellaiseen työpaikkaan, jossa on lakon uhka”.
Turkin bkt on 15 vuodessa kolminkertaistunut. Mutta sillä on hintansa. Työtapaturmia tutkivan, valtiosta riippumattoman ISIG Meclisi -kansalaisjärjestön mukaan viime vuonna Turkissa kuoli vähintään 2 006 ihmistä työpaikalla. Tämän vuoden seitsemänä ensimmäisen kuukauden aikana se tilastoi 1 103 kuolemantapausta.
Oppositioon kuuluvan, kansallismielisen ja keskustalaisen tasavaltalaispuolueen (CHP) keväällä julkaiseman selvityksen mukaan vuoden 2003 (jolloin Erdoğanista tuli pääministeri) ja vuoden 2017 välillä kuoli 17 000 työntekijää ja 1,7 miljoonaa joutui työtapaturman uhriksi.
Syyskuun lakon jälkeen Istanbulin kolmannen lentokentän työmaasta tuli kuin sotilasleiri ja työt viimeisteltiin kovalla kiireellä. Uusia lakkoja ei enää järjestetty.
– Syyskuun lakko oli spontaani suuttumuksen ilmaus. Vaikka IGA tosiaan tekisikin jotain tilanteen parantamiseksi, koko maan tasolla ongelmaa ei voi ratkaista ilman järjestäytynyttä työväenliikettä, Karabulut sanoi ennen pidättämistään.
Nyt hän on eristyssellissä.
*Nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen
uutiskirje 
