Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen on tarkoitus kattaa noin kolmasosa hallituksen tavoitteesta kuroa julkisen talouden kestävyysvajetta umpeen 10 miljardilla eurolla. Täsmällisesti ottaen sote-säästöiksi on kaavailtu 3 miljardia kymmenen vuoden aikana.
Tavoitteen onnistumista on epäilty pitkin matkaa. Hallitus on antanut vain vähän tietoa uudistuksen vaikutuksista valtion- ja kuntatalouteen. Valtiovarainvaliokunta on kuluvana vuonna todennut, ”ettei uudistuksen vaikutuksista ole kokonaisarviota, ei edes eri skenaarioiden tasolla”.
Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento julkaisi perjantaina tähän asti ehkä kattavimman laskelman, ja se on sote-uudistuksen talousvaikutuksista hurjaa luettavaa: menojen lisäys olisi vuositasolla noin miljardi euroa nykytilanteeseen verrattuna.
Tästä seuraisi Vuorennon mukaan se, että julkisen talouden tasapainoa haettaisiin todennäköisesti leikkaamalla kunnille suunnattuja valtion tukia. Tämä aiheuttaisi merkittäviä veronkorotuspaineita ja sopeutustoimenpiteitä samalla kun kuntien mahdollisuudet vastata kasvaviin investointipaineisiin heikkenisivät, hän kirjoittaa Kuntaliiton sivuilla.
Yhteiskunnan rahoitusvastuu kasvaisi
Laskelman mukaan valtion kustannuksia lisää muun muassa se, että yhteiskunnan rahoitusvastuu kasvaisi moninkertaiseksi nykyisestään, kun nykyinen henkilöasiakkaille maksettaviin Kela-korvauksiin perustuva sairaanhoito korvattaisiin uudella järjestelmällä.
Vuonna 2016 asiakkaat maksoivat yksityislääkärien ja suunhoidon palkkioita sekä muusta hoidosta 1 000 miljoonaa euroa eli miljardin ja Kelan korvauksella toimenpiteitä tuettiin 158 miljoonalla eurolla. Kela-korvaus oli siis 15,8 prosenttia asiakasmaksuista.
Sote-järjestelmässä valtion tuki nousisi suuruusluokaltaan 80 prosenttiin, jolloin asiakasmaksujen osuus olisi noin 20 prosenttia. Yksistään tämä nostaisi sote-kustannuksia vuosittain 640 miljoonaa euroa nykyiseen järjestelmään verrattuna.
Laskelmassa oletetaan myös, että työterveyshuolto korvautuisi suurelta osin nykyistä kalliimmilla sote- järjestelmän mukaisilla palveluilla.
Lisämenoja toisi palkkakustannusten yhteen sovittaminen sekä investointikustannusten nousu.
Laskelmassa ei ole otettu kaikilta osin huomioon sitä, että sote-uudistus lisäksi kasvattaa terveyspalvelujen kysyntää ja volyymia.
Hallituksen tavoitteena ovat 3 miljardin euron säästöt kymmenen vuoden aikana eli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Vuorennon laskelmassa menot kasvavat miljardin vuodessa, 10 miljardia 10 vuodessa.
uutiskirje 