Oulussa ja Helsingissä paljastuneet kuvottavat seksuaalirikokset, jotka ovat virallisesti edelleen epäilyn asteella, ovat pistäneet julkisen keskustelun niin sanotusti laukalle. Yleensä malttia peräänkuuluttava media on osin lähtenyt siihen mukaan, mikä ei ainakaan auta käymään järkevää keskustelua aiheesta.
Toimittajien lisäksi laukalle lähti myös moni poliitikko, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Ainoa ongelma vain oli, että kun maltti olisi ollut valttia, ei sitä juuri löytynyt.
Sosiaalisen median mölinä epäiltyjen seksuaalirikosten ympärillä oli melkoista. Jos joku yritti huomauttaa, että tyttöjä on Suomessa ennenkin ahdisteltu, seurauksena oli epämääräisen ölinän säestämä some-lynkkaus.
Näinpä ainakin useampi kokoomuspoliitikkokin ajautui vähintäänkin vaaralliselle polulle, kun he lähtivät liehittelemään muukalaisvihamielisiä äänestäjiä. Rajat pitää laittaa kiinni, kaikki turvaa hakeneet nuoret miehet pitää poistaa maasta, ja paljon muuta mukavaa poliitikot ehdottivat.
Ei tietenkään ole millään tapaa uutta tai yllättävää, että konservatiivipuolueessa poliitikot saattavat olla erittäin konservatiivisia. Saksassa, Britanniassa ja muualla Euroopassa kokoomuksen sisarpuolueiden edustajat ovat päästäneet aivan yhtä tai jopa enemmän ulkomaalaisvihamielisiä kommentteja suustaan.
Ainoa asia, mikä näiden poliitikkojen kannattaisi muistaa on se, että tuolla tiellä ei tule voittoa – sen päässä on tappio. Rasistien liehittely ei tuo lisää kannattajia – se on nähty kaikkialla Euroopassa.
Tämä on tullut todettua tällä palstalla aiemminkin, mutta toiston uhallakin sanotaan se jälleen kerran: jos tarjolla on kunnon rasismia tarjoava puolue, eivät sen äänestäjät tyydy kevytrasismiin. Ja kaikesta huolimatta, kevytrasismia nämä kokoomuspoliitikotkin tarjoavat. Ehtaa kamaa on tarjolla syvemmässä päädyssä, ja siellä liian moni jo viihtyy.
Sosiaalidemokraatit yrittivät padota kannattajapakoa perussuomalaisiin aikoinaan ”maassa maan tavalla” -puheilla. Kuten tiedämme, puheet eivät auttaneet, mutta karkottivat kyllä liberaalimpaa väkeä demareiden äänestäjäkunnasta.
Ruotsissa on havaittu täsmälleen sama ilmiö. Siellä ruotsidemokraattien riveihin lähteneet entiset sosiaalidemokraatit ovat erittäin tyytyväisiä nykyisessä kodissaan. Eivät he ole kiinnostuneita Ruotsin demareiden tarjoamista ”laitetaan vähän rajat kiinni” -puheista, kun oma puolue ilmoittaa laittavansa rajat kokonaan kiinni, jos vain joskus valtaan pääsee. Liberaalimmat kannattajat kyllä hylkäävät maahanmuuttovastaisia puheita viljelevät puolueet.
Tämäkin menee toiston puolelle, mutta maahanmuuttovastaisten voimien kanssa ei kannata lähteä kilpalaulantaan. Sen tien päässä ei ole muuta kuin ihmisyyden tuho.
Seksuaalirikolliset kuuluvat vankilaan, ja heidän uhrinsa tarvitsevat apua. He eivät tarvitse poliitikkoja, jotka heittävät bensaa muukalaisvihan liekkeihin.
uutiskirje 
