Vajaakuntoiset muodostavat yhä suuremman työnhakijaryhmän. He haluavat töihin, mutta heitä ei oteta töihin. Vajaakuntoisella tarkoitetaan työikäistä, joka on osittain työkykyinen. Monen vajaakuntoisen kohdalla kysymys ei ole siitä, etteivätkö he selviydy työtehtävistä. Kyse on työnantajien asenteista. Itselläni on ollut ilo työskennellä joidenkin vajaakuntoisten kanssa, ja he ovat olleet loistavia työntekijöitä.
Vajaakuntoisuus voi johtua esimerkiksi terveydellisistä syistä. Vajaakuntoinen ei pääse eläkkeelle, koska työkykyä kuitenkin löytyy. Kelalle ja työnantajalle vajaakuntoisuus on kuitenkin diagnoosi.
Vajaakuntoisia ei haluta työllistää. Kun työkokeilu- tai -harjoittelujaksot päättyvät, vajaakuntoinen ei saa työpaikkaa, vaikka on suoriutunut hyvin. Miksi? Työnantaja ottaa seuraavan vajaakuntoisen tekemään ilmaiseksi työtä. Tai jos työnantaja palkkaa oikeaan työsuhteeseen, hän ei ota vajaakuntoista, vaan sellaisen, jolla ei ole vajaakuntoisen leimaa papereissa.
”Ainakin liittojen olisi syytä puuttua.”
Vajaakuntoinen seilaa vuodesta toiseen eri työpaikoissa työkokeiluissa ja työharjoitteluissa. Kela pyörittää vajaakuntoista kursseilla ja ammatillisissa kuntoutuksissa. Kurssitukset ja kuntoutukset toteutetaan monin paikoin yksityisissä firmoissa ja maksetaan yhteiskunnan verovaroilla, mikä tulee todella kalliiksi. Tämä voi jatkua jopa kymmeniä vuosia. Silti vajaakuntoinen ei työllisty. Vajaakuntoinen on todellakin pienituloinen, eikä hänelle kerry työeläkettä.
Kuka valvoo vajaakuntoisten etuja? He eivät ole ikään kuin minkään edunvalvonnan piirissä, koska vuodesta toiseen he eivät ole työelämässä, vaikka käyvät työkokeilussa ja työharjoittelussa suoriutuen niistä hyvin. Ainakin liittojen olisi syytä puuttua siihen, että vajaakuntoiset vuodesta toiseen tekevät työtehtäviä, vaikkei se olekaan työtä, kun ei ole sovittu, että se olisi työtä, kun on sovittu, että se on kokeilua ja harjoittelua.
Osatyökykyisen palkkaajalle maksetaan palkkatukea, joka korvaa niin sanotun ”puuttuvan osan” eli kompensoi täystyökykyisen ja osatyökykyisen eroa. Työnantaja saa tietoa ja rahallista tukea vajaakuntoisen työllistämiseen TE-keskuksesta.
Vajaakuntoisten työllistämistä ei voi jättää yksin yhteiskunnan varaan. Reilua on, että huolehditaan yhdessä niistä, jotka tarvitsevat hiukan lisäpanostusta työpaikalla. Yrityksiltä tarvitaan kädenojennuksia, rohkeaa ja positiivista asennetta.
Sellaisia yrityksiä on, jotka työllistävät vajaakuntoisia, vaikka joutuvatkin hiukan näkemään vaivaa, että järjestelyt onnistuvat. Näitä yrityksiä tarvitaan lisää. Onko sinun yrityksesi ilmoittautumassa vajaakuntoisen työllistämiseen?
Heta Tuura
Helsinki
lehti 