Hallitus takaa palkat Islannissa

Alimpia palkkoja nostetaan 30 prosentilla seuraavan kolmen ja puolen vuoden aikana Islannissa. Vihreä vasemmisto -puolueesta tuleva pääministeri Katrin Jakobsdóttir lupasi maaliskuun lopulla palkkaneuvotteluissa ammattiliittojen kanssa hallituksen takaavan vähimmäispalkkojen nousun.

Hallitus aikoo myös parantaa pienituloisten tukia ja keventää pienituloisten verotusta

Matalapalkkaiset linja-autonkuljettajat ja hotellien ravintola-, keittiö- ja siivoustyöntekijät vaativat 40 prosentin korotusta palkkoihinsa. Liitot uhkasivat lakolla, joka olisi vaarantanut maalle elintärkeän matkailun. Hallitusta vaadittiin osallistumaan palkkaneuvotteluihin.

Matalapalkkasopimus koskee 110 000 työntekijää.

Hallituksen tasa-arvoneuvonantaja Halla Gunnarsdóttir (Vihreä vasemmisto -puolue), pitää saavutettua neuvottelutulosta historiallisena.

– Ensimmäisen kerran Islannin politiikassa hallitus tuli mukaan palkkasopimusneuvotteluihin varhaisessa vaiheessa. Hallitusohjelmassa linjasimme, että hallitus vähentää eriarvoisuutta ja edistää palkkatasa-arvoa. Nämä asiat ovat tärkeitä Vihreä vasemmisto -puolueelle, hän korostaa.

Tulot korkeat, hintataso huipulla

Monet matalapalkkaisista ovat maahanmuuttajia. Eniten on puolalaisia. Kaukaisemmista maista tulleet työskentelevät hotellien ravintoloissa, keittiöissä ja siivoojina. Matkailu ja palvelut tuottavat 70 prosenttia Islannin bruttokansantuotteesta.

Vaikka Islannin bruttokansantuote asukasta kohti on maailman huipputasoa, sitä on myös maan kustannustaso. Asuntojen vuokraaminen turisteille on korottanut huomattavasti vuokria Reykjavikissa.

Hallituksen tasa-arvoneuvonantaja, Vihreä vasemmisto -puolueen Halla Gunnarsdóttir uskoo hallituksen tuen matalapalkkaisten palkankorotuksille lisäävän luottamusta hallituksen politiikkaan. Kuva: Mervi Viteli

Monet islantilaiset tekevät kahta tai kolmea työtä selvitäkseen esimerkiksi asuntolainoista tai korkeista vuokrista. Nuoret perheet etsivät asuntoja Reykjavikin lähikunnista halvempien asumiskulujen vuoksi.

Halla Gunnarsdóttir pitää tärkeänä pääministerin ja hallituksen selkeää tukea matalapalkkaisten alojen vaatimuksille.

– Osoitimme, että toteutamme hallitusohjelmaa, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet. Monille pienituloisille esimerkiksi hammashoito ja erikoislääkäripalvelut ovat liian kalliita.

Matkailubuumi on kasvattanut tuloja viime vuosina. Maaliskuussa suuri islantilainen halpalentoyhtiö meni konkurssiin. Se kuljetti 30 prosenttia Islannin matkailijoista. Konkurssi aiheutti tuhannen ihmisen työpaikan menetyksen ja matkailutulojen pelätään pienenevän.

– Hallituksella on haastavia tehtäviä edessään. Parhaillaan neuvottelemme Britannian kanssa erillissopimuksista useilla aloilla, koska Islanti ei ole Euroopan Unionin jäsen, sanoo Halla Gunnarsdóttir.

Tasa-arvoista palkkapolitiikkaa

Islannissa palkka-asiat ovat politiikan keskiössä. Maassa tuli voimaan palkkatasa-arvolaki vuonna 2018. Se velvoittaa kaikki yli 25 työntekijän työyhteisöt ja yritykset arvioimaan työtehtävät ja maksamaan samantasoisesta työstä samaa palkkaa.

Ensimmäisenä tasa-arvoiseen palkkaan siirryttiin maan tullilaitoksessa, jossa pilottihanketta johti Unnur Ýr Kristjansdóttir.

– Työtehtävien luokittelu ei ollut ihan helppoa, koska tullissa on hyvin erilaisia töitä. Työntekijät jaettiin 18 ryhmään. Sen jälkeen selvitettiin, mitä eri osia työtehtävät sisältävät. Kaikki osatehtävät pisteytettiin.

Unnur Ýr Kristjansdóttir johti tullilaitoksen toteuttamaa tasa-arvoista palkkausta. Nykyisin hän on verohallinnon henkilöstöjohtaja. Kuva: Mervi Viteli

– Piti miettiä, miten verrata vaikka toimistotyötä tekevien ja satamassa konttia tarkastavien työntekijöiden työn kuormittavuutta, Unnur Ýr Kristjansdóttir kertoo.

– Kun työtehtävät arvioidaan kerran perusteellisesti, on myöhemmin helppo määritellä eri tehtäviä hoitavien palkkataso. Samantasoisesta koulutuksesta saa yhtä paljon pisteitä.

Työn luokitus on tähän mennessä tehty 75 yrityksessä. Luokituksen vahvistamisen jälkeen palkkatasa-arvon toteutumista seurataan. Työpaikoille tehdään yllätystarkastuksia ja ulkopuolinen asiantuntija arvioi kerran kolmessa vuodessa yrityksen tilanteen.