Usko jatkuvasta taloudellisen hyvinvoinnin kasvusta vaihtui pelkoon toimeentulon säilymisestä. Näin suomalaisen unelman romahdusta kuvaa yhteiskuntatieteiden tohtori Jouko Nikula 26. 5. 1999 ilmestyneessä kirjassa Mikä Suomessa muuttui? – Sosiologinen kuva 1990-luvusta.
Kyse oli 1990-luvun lamasta, jonka jälkikaiut vaikuttavat yhä suomalaisessa yhteiskunnassa. Perussuomalaisten nousun juuria voi löytää juuri siitä, että ihmisiltä katosi usko parempaan huomiseen. Tai toisen tohtorin Harri Melinin havainnosta, että myönteiset visiot olivat kadonneet yhteiskunnasta.
– Silloin oli vielä tekemisen meininki ja ihmisillä perspektiivejä sosiaaliseen nousuun, Melin muisteli aikaa taaksepäin.
Nyt työläisten lapsesta tuli taas työläinen ja keskiluokkaan pääsivät vain keskiluokan lapset.
– Ja ne joilla menee heikosti, ovat hyvin heikkoja. Heillä ei ole puolestapuhujaa. Jos työttömät itse vaativat jotain, heille lähinnä nauretaan, Melin jatkoi.
Vuonna 1999 elettiin siinäkin mielessä historiallisia aikoja, että yhteiskunnallista kehitystä analysoimaan kelpasivat sosiologitkin. Nythän sekin on varattu ekonomisteille.
uutiskirje 