Suomalaisten suurterveys on osin parantunut, mutta osin heikentynyt huolestuttavasti. Hammaslääkäriliitto huomauttaa, että väestön ikääntyminen lisää hammashoidon tarvetta.
Miksi hammashoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä, Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Sirpa Tilander?
– Mitä pidempään ihmiset elävät, sitä enemmän heillä ilmenee erilaisia sairauksia ja yhä useammalla on omat hampaat. Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmisillä oli tietyn iän jälkeen kokoproteesit. Mitä iäkkäämmiksi tullaan ja mitä enemmän lääkityksiä on, sitä enemmän se vaikuttaa suun kuntoon ja kykyyn huolehtia suun puhdistamisesta.
Hammaslääkäriliiton mukaan ihmisten ansiotaso, koulutus ja työssäkäynti, eli sosioekonomiset tekijät, alkavat näkyä suussa. Millä tavoin?
– Asiakasmaksut ovat niin korkeita, ettei ihmisillä ei ole varaa laittaa suuta kuntoon. Usein ihminen päätyy poistamaan hampaan, koska juurihoito maksaa paljon enemmän. Kun hammas poistetaan, ei ole varaa lähteä korvaamaan sitä implantilla, sillalla tai irrotettavalla proteesilla. Huokeimmillaan irrotettava proteesi maksaa materiaalista riippuen 400 – 500 eurosta liki pariin tuhanteen euroa. Se on aika hintavaa.
– Iäkkäällä ihmisellä hampaan poisto vaikuttaa syömiseen. Kun on kuiva suu, paljon lääkkeitä eikä purenta ole kunnossa, ravitsemus heikkenee. Vuodeosastoilta löytyy vanhuksia, jotka ”eivät halua syödä”, vaikka kyse on siitä, että suu ei toimi.
Keillä on huonoin suun terveys?
– Osalla nuoria aikuisia. Julkisella puolella hoito on maksuton 18 ikävuoteen asti. Siitä eteenpäin hoito on maksullista eikä ikäluokkia kutsuta enää hammashoitoon. Jos on syrjäytymisriskiä, hampaiden hoito unohtuu. Nämä nuoret pitäisi löytää muiden ammattilaisten kanssa.
– Lisäksi riskissä ovat avun varassa elävät, eli kehitysvammaiset ja hoivalaitoksissa elävät.
Miten suun huono kunto näkyy muussa terveydessä?
– Suun alueella elää bakteereja, jotka leviävät muuhun elimistöön. Niitä löytyy sydämen ja verisuonten seinämien plakeista. Ientulehdus pitää koko elimistössä yllä matala-asteista tulehdusta.
– Suunterveys pitäisi vahvemmin mieltää osaksi yleisterveyttä, jotta kansanterveys paranisi.
Miksi hammashoidon Kela-korvausta pitäisi nostaa?
– Julkinen sektori on niin kuormittunut, ettei se pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tällä hetkellä. Henkilöstöä suhteessa hoidon tarpeeseen on liian vähän. Yksityisellä puolella hinnat ovat aika korkeita ja Kela-korvauksen osuus on laskenut vuosien kuluessa. Omavastuuosuudet jäävät niin suuriksi, ettei ihmisillä ole varaa käyttää yksityistä hammaslääkäriä.
Kuinka suuria Kela-korvausten tulisi olla?
– Osuus määräytyy Kelan hinnaston mukaan. Olisi hyvä,jos Kelan osuus saataisiin nykyisestä noin 15 prosentista 20–30 prosenttiin.
– Tällä hetkellä potilas maksaa julkisella puolella todellisista kuluista noin 30 prosenttia ja yksityisellä puolella yli 80 prosenttia.
Onko ihmisillä samanlaiset mahdollisuudet päästää hammaslääkäriin joka puolella Suomea?
– Ei ole. Suurin osa hammaslääkäreistä sijoittuu Etelä-Suomeen. Pohjois- ja Itä-Suomessa on vähiten terveyskeskus- ja yksityishammaslääkäreitä suhteessa asukkaisiin. Suurin tarve hammaslääkäreille on Pohjois-Karjalassa.
uutiskirje 
