YK on juuri raportoinut, että aavikoitumisen vuoksi jopa 24 miljardia tonnia hedelmällistä maata menetetään joka vuosi. Joka minuutti aavikoituminen, maan huonontuminen ja kuivuus ahmaisee 23 hehtaaria viljelykelpoista maata.
Vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä saattaa kärsiä absoluuttisesta veden puutteesta ja kaksi kolmasosaa koko maapallon ihmisistä voi joutua elämään oloissa, joissa veden kysyntä ajoittain ylittää sen tarjonnan.
Veden vähenemisellä on merkittäviä ja laajalle leviäviä sosioekonomisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, jotka aiheuttavat enemmän kuolemia ja väestön pakkomuuttoja kuin mikään muu luonnonkatastrofi.
Maankäyttösektori tuottaa melkein neljäsosan maapallon kaikista päästöistä.
Aiemmin viljelykelpoisen maan huonontuminen lisäksi leikkaa siitä kärsivien maiden kotimaista ruoantuotantoa jopa kahdeksan prosenttia joka vuosi.
Vuoteen 2045 mennessä 135 miljoonaa ihmistä saattaa joutua lähtemään kotiseudultaan aavikoitumisen vuoksi.
Huonoa maanhoitoa
YK:n kielenkäytössä aavikoituminen ei tarkoita niinkään aavikoiden leviämistä kuin maan huonontumista kuivilla ja puolikuivilla alueilla ihmisen toiminnan ja ilmaston muuttumisen seurauksena.
– Heikko maanhoito on huonontanut maapallon viljellystä pinta-alasta kaksi kertaa Kiinan kokoisen alueen ja muovannut maataloudesta merkittävän kasvihuonekaasujen tuottajan, joka syytää ilmaan neljänneksen koko maailman päästöistä, Ibrahim Thiaw tähdentää.
Thiaw on YK:n aavikoitumisen vastaisen kokouksen pääsihteeri.
Maankäyttösektori tuottaa siis melkein neljäsosan maapallon kaikista päästöistä. Sen korjaaminen ja kestävä maankäyttö olisi keskeistä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Rappeutuneiden ekosysteemien maaperän parantaminen voisi potentiaalisesti auttaa nielemään jopa kolme miljardia tonnia hiiliä vuosittain.
Maan huonontumisen pysäyttäminen ja jo pilaantuneen maan ennallistaminen johtaisi koko maailman mitassa parempaan kestävyyteen ja turvallisuuteen.
lehti 