Kyyt hävittävät osaltaan punkkeja. Kyyt syövät pienjyrsijöitä, joita punkin toukat käyttävät isäntäeläiminä kehittyäkseen täysikokoisiksi.
Kyyasiantuntijan mukaan Etelä-Suomen vilkasliikenteisillä alueilla kyitä on jopa neljännes vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Euroopan luonnonsuojelusopimuksen mukaan kaikki matelijat pitää rauhoittaa, mutta Suomi teki kyyn osalta varauman sopimukseen.
Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu.
Pitäisikö kyy suojella, suojelupäällikkö Jouni Nissinen Suomen luonnonsuojeluliitosta?
– Kyykannat ovat koko maassa enemmin laskevia kuin kasvavia. Kyy on osa Suomen luontoa, kuten kaikki muutkin luonnonvaraiset eläimet. Mielestäni kyyt pitäisi rauhoittaa. Kyy on maailman pohjoisin käärme.
Kuinka iso merkitys kyyn rauhoittamisella olisi luonnon monimuotoisuudelle?
– Tämä talvena julkaistun selvityksen mukaan joka yhdeksäs Suomessa seurattu eliölaji on uhanalainen. Luonnon monimuotoisuus on heikkenemässä.
– Kyyn taantumisesta ei ole merkkejä, mutta ekosysteemissä sillä on oma osansa jyrsijöiden kurissa pitämiseksi. Jokaisen näkyvän osan poisjäämisellä metsäluonnon kokonaisuudesta voi olla vaikutuksia, tässä tapauksessa esimerkiksi jyrsijäkantaan.
Kuinka paljon uhanalaisista eläimistä on matelijoita?
– Matelijoista ainoastaan Ahvenanmaalla elävä kangaskäärme on uhanalainen.
Monet ottavat pihamaallaan kyyn mieluummin hengiltä kuin tömistävät sen pois. Mistä kyyviha poikii?
– Suomessa on perinteisesti vahva petoviha. Meillä on vuosisatoja vainottu erilaisia vähänkin ihmisiä tai kotieläimiä uhkaavia eläimiä, kuten haukkoja, kotkia ja tietenkin suurpetoja. Kyy menee tähän samaan luokkaan.
– Vastenmielisyys käärmeitä kohtaan tulee vuosisatojen takaa. Voi olla, että siihen on raamatullisiakin syitä. Kristinusko piti käärmettä varsin pahana eläimenä. Siitä on voinut syntyä kulttuurinen tapa hävittää käärmeet.
Miten muut matelijat ja sammakkoeläimet pärjäävät?
– Rauhoitetun rantakäärmeen määrät vaihtelevat. Pelkään, että liskoihin kuuluvia vaskitsoja hävitetään yhtä lailla kuin kyitä.
– Yleisesti ottaen rakentaminen ja liikenne vähentävät matelijoita ja sammakkoeläimiä, koska niiden elinympäristöt pirstoutuvat ja katoavat. Eläimiä kuolee liikenteessä ja kaikessa muussa ihmistoiminnan seurauksena. Toisaalta käärmeviha on vähentynyt, sillä nuoret eivät tapa käärmeitä niin kuin vanhempi polvi.
uutiskirje 
