Napapiirin pohjoispuolella riehuvat metsäpalot ovat tutkijoiden mukaan laajuudessaan kolossaalisia ja niin ovat niiden tuottamat ympäristötuhotkin. Metsiä on tulessa niin Grönlannissa, Siperiassa kuin Alaskassakin.
Grönlannissa lämpö ja kuivuus ovat saaneet valtavat jääkentät sulamaan jopa kuukautta keskimääräistä aiemmin.
Metsäpalot ovat polttaneet jo yli 1,6 miljoonaa eekkeriä eli noin 650 tuhatta hehtaaria maastoa Alaskassa, jossa metsäpaloja on ollut heinäkuun 11. päivään mennessä enemmän kuin yleensä metsäpaloherkässä Kaliforniassa tai missään muussakaan Yhdysvaltojen osavaltiossa. Suurin osa on salamoinnin sytyttämiä.
Viimeksi pohjoisissa havumetsissä riehuivat nykyisen kaltaiset palot 10 000 vuotta sitten.
Siperiassa palot raivoavat tundralla lähellä Helvetin portiksi kutsuttua jättimäistä kraateria, joka laajenee jatkuvasti ikiroudan sulaessa yhä nopeammin. Alueella on takanaan lähes lumeton talvi ja sitä seurannut kuivuus pahentaa metsäpalojen leviämisriskiä.
Alle kahdessa kuukaudessa arktiset metsäpalot ovat tuottaneet ilmakehään noin 100 megatonnia hiilidioksidia eli lähes yhtä paljon kuin Belgian fossiilisista polttoaineista koitui päästöjä vuonna 2017. Copernicus Atmosphere Monitoring Servicen eli CAMS:in mukaan palot ovat pelkästään kesäkuussa tuottaneet 55 megatonnin hiilidioksidipäästöt, eli enemmän kuin arktiset metsäpalot vuosina 2010-2018 yhteensä
Yleensä metsäpalot riehuvat arktisilla alueilla heinä- ja elokuussa, mutta nyt takana on mittaushistorian lämpimin kesäkuu ja Yhdysvalloissa ja Euroopassa sitä ovat seuranneet helleaallot . Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan pohjoinen pallonpuolisko lämpenee nopeammin kuin muu maapallo. ”Kuumuus kuivaa metsät ja tekee niistä paloherkkiä. Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että pohjoiset havumetsät palavat nyt tasolla, jollaista ei ole nähty viimeisen 10 000 vuoden aikana.”
uutiskirje 
