Pia Lohikoski – Keravan ainoa kansanedustaja

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Pia Lohikoski sanoo toimineensa viimeiset kymmenen vuotta politiikassa lähes päätoimisesti.

– Jos puolet päivästä olen ollut palkkatöissä, niin puolet on mennyt politiikassa ja erilaisissa luottamustehtävissä. Kansalaisaktiivi olin ollut parikymmentä vuotta jo näitä ennen.

Hän kuvailee itseään järjestöaktivistiksi.

– Olen ollut järjestötoimija 8-vuotiaasta saakka, jolloin liityin pioneereihin.

– Lapsuudenkodista on ollut mukana ajatus, että me kuulumme työväenliikkeeseen. Oltiin aina rauhanmarsseilla ja vappumarsseilla. Oma toimijuus oli sille luontevaa jatkoa.

Lukioikäisenä ajankohtaista oli rasisminvastaisuus, perusteilla oleva Antifa ja EU-kriittisyys. Mielenilmaukset, kokoukset ja kampanjat tulivat tutuiksi.

Puoluepolitiikkaan lähteminen oli pitkään Lohikoskelle vieras ajatus. Käännekohta oli oman lapsen syntymä.

– Tuli sellainen olo, että sen sijaan että marssin maailmalla vastustamassa talousjärjestelmää, haluan vaikuttaa myös lähelläni oleviin konkreettisiin asioihin.

Päätöstään hän ei ole katunut.

– Minulla on olo, että olen kuntapolitiikassa päässyt vaikuttamaan tosi paljon. Esimerkiksi heti ensimmäisenä valtuustokeväänä sain käsiini tilastot, joista paljastui, että Keravalla on Suomen suurimmat luokkakoot. Useampi vuosi käytiin kamppailua, ja niitä päätettiin ryhtyä pienentämään.

Lohikoski luettelee monta muutakin konkreettista asiaa, joihin kokee vaikuttaneensa. Kaikki ovat vaatineet sitkeyttä. Kunnallispolitiikasta onkin tarttunut mukaan neuvottelutaitoa ja -kestävyyttä, hän arvelee.

– Se on tässä talossa ja valiokunnissa varmasti keskeisin taito. Neuvottelutaitoja testattiin myös heti hallitusneuvotteluissa.

Asumista ja perhepolitiikkaa

Hallitusneuvotteluissa Lohikoski oli vasemmiston pääneuvottelija asuntopolitiikkaa käsittelevässä ryhmässä. Hänen mielestään hallitusohjelmassa on hyviä askeleita kohti järkevämpää asuntopolitiikkaa.

– Lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa ja parannetaan vuokralaisten asemaa esimerkiksi. On tulossa yhteishallintolain uudistus, jonka pitäisi parantaa asukasdemokratiaa.

Olen ollut järjestötoimija 8-vuotiaasta saakka.

– Vaikkakin vähän ympäripyöreästi, ohjelmaan kirjattiin myös, että etsitään keinoja estää kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Jotain on tehtävä sille, että vaikka tulot junnaavat paikallaan, vuokrat nousevat koko ajan.

– Vuokrasääntelystä puhuttaessa otetaan usein esiin Ruotsi, huonona esimerkkinä. Muitakin esimerkkejä on ja nyt onkin tarkoitus selvittää muiden maiden käytäntöjä.

Lohikoski istui myös pienessä ryhmässä, joka nimettiin ratkomaan perhevapaauudistusta.

– 5+5+6 -mallissa äitien vapaa ei lyhene, mutta nykyiseen verrattuna isien vapaa pitenee ja kokonaiskesto kasvaa. Uudistus on tosi tärkeä sekä lasten että vanhempien että tasa-arvon kannalta ja uskon sen lisäävän perheiden hyvinvointia.

Eduskunnassa Lohikoski on valtiovarainvaliokunnan jäsen ja istuu sen alajaostoista mm. asunto- ja ympäristöjaostossa.

– Ne menevät tosi hyvin yksiin oman osaamiseni ja kiinnostuksen kohteideni kanssa, hän iloitsee.

Kohti oikeudenmukaisuutta

Lohikoski on ollut enemmän ja vähemmän aktivisti koko elämänsä. Mistä voima siihen kumpuaa?

– Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ajatus on se, jonka kautta peilaan kaikkea ja joita kohti haluan mennä. Niiden toteutumista pohdin eri ihmisryhmien kohdalla. Monessa tilanteessa toiminta lähtee siitä, että jokin tilanne on tosi epäoikeudenmukainen.

Kunnallispolitiikasta on tarttunut mukaan neuvottelutaitoa ja -kestävyyttä.

Lohikoski koettaa myös ottaa itselleen hetkiä, jolloin voi nollata päätä.

– Helpoin tapa on mennä nyppimään rikkaruohoja pihalle. Siinä näkee työn jäljen nopeasti. Olen myös pohjimmiltani matkustajasielu ja lomalla haluan aina lähteä johonkin. Vaikka Hämeenlinnaan, mutta johonkin on lähdettävä.

Lohikoski on kotoisin Keravalta ja paikkakunnalle syvästi juurtunut, vaikka asuikin välillä 15 vuotta Helsingissä.

Hän kertoo kuinka valtavan monet keravalaiset, riippumatta siitä mitä ja ketä olivat äänestäneet, halusivat vaalien jälkeen kätellä tai halata, onnitella ja jutella. Ruokakaupassa käymiseen kannattaa varata reilusti aikaa, koska ihmisillä on paljon sanottavaa.

– Koska olen paikkakunnan ainoa kansanedustaja, olen vähän semmoinen Keravan maskotti nyt, hän hymyilee.

Kansan Uutiset haastattelee kesän aikana kaikki vasemmistoliiton uudet kansanedustajat. Aiemmat: 20.6. Jussi Saramo, 5.7. Mai Kivelä , 12.7. Juho Kautto , 19.7. Veronika Honkasalo, 26.7. Johannes Yrttiaho.