Rajut metsä- ja maastopalot ovat elokuun alusta lähtien riehuneet Brasilian lisäksi myös naapurimaassa Boliviassa.
Liekit ovat jo nielleet noin miljoona hehtaaria (10 000 neliökilometriä) metsää ja viljelymaata. Nyt ne ovat levinneet myös maan koillisosan sademetsiin, joita on tuhoutunut ainakin 600 hehtaaria.
”Tämä on kaikkien aikojen suurin katastrofi luonnon monimuotoisuudelle Boliviassa”, sanoo Isiboron alueen alkuperäiskansan johtaja Fernando Vargas Guardian-lehdessä.
”Tämä on kaikkien aikojen suurin katastrofi luonnon monimuotoisuudelle Boliviassa.”
Arvostelijat ovat syyttäneet presidentti Evo Moralesia sekä paloihin johtaneesta politiikasta että hitaasta reagoinnista katastrofiin.
Vasemmistopresidentti Morales torjui aluksi ulkomaisen avun, mutta käänsi kelkkansa sunnuntaina ja sanoi Bolivian ottavan vastaan kaiken mahdollisen avun. Hän myös keskeytti viikoksi lokakuun presidentinvaaleihin suuntaavan kampanjansa.
Paloja sammuttamaan on tullut apuvoimaa ainakin Argentiinasta ja Chilestä sekä Espanjasta, Ranskasta ja Venäjältä. Yhdysvalloista on saatu Boeing Supertanker -lentokone, joka pystyy kerralla kuljettamaan 75 000 litran vesilastin.
Brasilialle apu ei kelpaa
Morales on luvannut Bolivian ottavan vastaan myös osansa 22 miljoonan dollarin apupaketista, jonka G7-maiden johtajat maanantaina lupasivat Amazonin alueelle.
Sen sijaan Brasilia aikoo torjua G7-ryhmän aputarjouksen. Presidentti Jair Bolsonaron kansliapäällikkö Onyx Lorenzoni kehotti käyttämään rahat mieluummin Euroopan metsittämiseen.
Lorenzoni myös syytti apuhankkeen käynnistänyttä Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia kolonialismista ja pilkkasi tätä sanoen: ”Macron ei pysty edes estämään ennakoitavissa olevaa tulipaloa maailmanperintökohteisiin kuuluvassa kirkossa. Mitä hän aikoo opettaa meidän maallemme?”
Ympäristöjärjestöt puolestaan ovat pitäneet apupakettia kooltaan aivan riittämättömänä.
Ainutlaatuinen luonto tuhoutuu
Maasto- ja metsäpaloja syttyy sekä Brasiliassa että Boliviassa joka vuosi kuivana kautena. Tänä vuonna ne ovat kuitenkin tavallista laajempia.
Vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovat tuulet ovat vaikeuttaneet tilannetta Boliviassa. Viime päivinä palot ovat lähestyneet Bolivian suurinta kaupunkia Santa Cruzia.
Boliviassa suurinta vahinkoa on koitunut luonnoltaan ainutlaatuiselle Chiquitanon metsäalueelle. Kyseessä on 230 000 neliökilometrin laajuinen trooppisen kuivan metsän alue, joka sijaitsee Bolivian itäosassa sekä Brasilian Mato Grosson ja Rondonian osavaltioissa. Chiquitanossa on satoja kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla.
Bolivialaisen ympäristöjärjestön Probioman johtajan Miguel Crespon mukaan voi mennä 200 vuotta, ennen kuin Bolivian metsät ovat ennallaan.
Maastopaloja riehuu myös Bolivian ja Paraguayn raja-alueella, ja maat ovat sopineet yhdistävänsä ponnistelunsa niiden sammuttamiseksi.
Moralesia arvostellaan
Vuodesta 2005 lähtien presidenttinä toiminut Evo Morales tuli tunnetuksi Pachamaman eli Äiti Maan puolustajana. Moralesin aloitteesta Bolivian perustuslakiin kirjattiin vuonna 2009 luonnon oikeudet.
Monet ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin jo pitkään arvostelleet, etteivät Moralesin teot vastaa sanoja. Hänen katsotaan avanneen ovia maatalouden laajentamiselle luonnonalueille. Bolivian alkuperäiskansojen edustajat arvostelevat Moralesia teiden rakentamisesta sademetsiin ja suurten vesivoimahankkeiden käynnistämisestä.
Arvioiden mukaan joka vuosi 3 500 neliökilometriä luonnonalueita siirtyy Boliviassa maatalouskäyttöön.
Vaikka Bolivia helposti mielletään Andien vuoriston ja ylänköjen maaksi, itse asiassa yli puolet sen pinta-alasta on alavaa maata. Tällä on vaikutuksena myös poliittiseen kahtiajakoon.
Ylängöillä on paljon köyhää intiaaniväestöä, kun taas alavilla mailla herroina ovat suurtilalliset. He ovat väittäneet maan köyhien alueiden kuppaavan vauraita osia, ja ovat välillä olleet ilmikapinassa.
Evo Morales on itse aimara-intiaani. Hän on jakanut alankojen maita Andien köyhille. Koska ne ovat luonnolta vallattuja alueita, se ei ole ollut suurtilallisilta pois, mikä on helpottanut yhteiskuntarauhan säilyttämistä.
Kulotus riistäytyi käsistä
Pienviljelijöille tarjottu alue nelinkertaistettiin vuonna 2015. Arvostelijoiden mukaan osa maista siirtyy kuitenkin myöhemmin suurtilallisille.
Luonnontilaisille maille tulee yhden kasvin (erityisesti soijan ja sokeriruo’on) monokulttuurista viljelyä sekä karjankasvatusta, sanoo alkuperäiskansojen talonpoikien etujärjestö Contiocap Le Monde -lehdessä.
Nyt kiistelyn kohteena on erityisesti puolitoista kuukautta sitten annettu presidentin asetus, joka sallii kulotuksen pienviljelijöille kahdessa maakunnassa.
Vielä viikko sitten Morales puolusti kulotusta kysyen, miten pienviljelijöiden perheet voisivat tulla toimeen ilman kulotusta. ”Heillä on vain puoli hehtaaria kassavaa ja hehtaari maissia, joista saada ruokansa”, sanoi Morales
Chaqueo-nimellä tunnettu kulotus on maanparannuskeino, eikä köyhillä viljelijöillä useinkaan ole varaa muihin keinoihin.
Kuivalla kaudella palot kuitenkin karkaavat helposti, ja lisäksi kulotuksen varjolla poltetaan luonnonalueita maan valtaamiseksi niistä. Arvioiden mukaan ylivoimaisesti suurin osa paloista on nyt näitä laittomia paloja.
Vaalit kuumentavat tilannetta
Boliviassa ollaan metsäpalojen lisäksi keskellä kuumaa poliittista kamppailua. Presidentinvaalit, joissa Morales pyrkii neljännelle kaudelle, pidetään 20. lokakuuta.
Perustuslain mukaan neljäs kausi ei olisi mahdollinen. Moralesin MAS-puolue (”Liike sosialismia kohti”) asetti siitä huolimatta hänet jo 2016 ehdolle.
Helmikuussa 2016 Morales hävisi niukasti kansanäänestyksen, jossa ehdotettiin kausirajoitusten poistamista. Korkein oikeus päätti kuitenkin joulukuussa 2017, että perustuslain rajoituksista riippumatta missään julkisissa tehtävissä ei ole kausirajoituksia.
Oppositon pääehdokas on Carlos Mesa. Hän edustaa puoluetta nimeltä Vallankumouksellinen vasemmistorintama (FRI). Nimestään huolimatta puolue on usein liittoutunut konservatiivien kanssa.
Mesa nousi varapresidentin paikalta presidentiksi 2003 ja toimi tehtävässä vuoteen 2005 asti.
Myös Mesa on keskeyttänyt kampanjointinsa metsäpalojen vuoksi.
uutiskirje 
