Metsäpalot, kuivuus ja muut maan huonontumisen muodot maksavat maailmantaloudelle jopa 13,5 biljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi ne syventävät ilmastokriisiä.
Maan huonontuminen höylää maailmantaloudesta 10–17 prosenttia, YK:n aavikoitumisen vastaisen kokouksen (UNCCD) pääsihteeri Ibrahim Thiaw totesi UNCCD:n osallistujamaiden kokouksessa New Delhissä syyskuun puolivälissä.
Kuivuus kovenee
Kuivuus ja aavikoituminen vaivaavat 70 maata.
Kuivuus ja aavikoituminen vaivaavat 70 maata, ja hiekka- ja pölymyrskyt lisääntyvät ympäri maailman. Samalla lisääntyvät astma, keuhkotulehdukset ja muut terveyshaitat. Kuivuus kehittyy hitaasti, mutta tappaa enemmän kuin muut luonnononnettomuudet.
Kuivuuskaudet ovat muuttumassa kovemmiksi. Vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä on kärsinyt vakavaa veden puutetta, ja kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä elää oloissa, joissa veden saatavuus on uhan alla. Vuoteen 2045 mennessä kuivuus on saattanut häätää kotiseudultaan jopa 135 miljoonaa ihmistä.
Käännekohta New Delhissä?
– Hyvä uutinen on, että itse asiassa meillä jo on tarvittava tieto ja teknologia rajoittaa maan huonontumista ja kerta kaikkiaan hoitaa tämä ongelma päiväjärjestyksestä, Thiaw sanoi videohaastattelussa.
Asian tärkeys lienee ymmärretty, sikäli kuin New Delhin kokouksen osanottajamäärästä voi jotain päätellä: sata ministeriä ja 4 000 muuta edustajaa.
– Ennätysmäinen päättäjien läsnäolo Intian pääkaupungissa voi merkitä tärkeää käännekohtaa siinä, miten hoidamme meillä vielä jäljellä olevia maa- ja vesiresursseja, Thiaw sanoi.
uutiskirje 
