Nyt ollaan menossa kohti hyvinvointitaloutta potkimalla hoitohenkilöstöä ulos päättymässä olevan vuoden yt-neuvotteluissa.Kuulostaa enemmän kuin järjettömältä.
Se, että kunnat nyt käyvät yt-neuvotteluja muun muassa hoitohenkilökuntansa kanssa, johtuu monestakin syystä. Suuri osa kunnista teki negatiivisen tuloksen jo viime vuonna. Pari yleisemmin tämän vuoden tilanteeseen vaikuttavaa syyllistä ovat Sipilän hallitus ja verokorttiuudistus.
Verokorttien uudistuksen myötä kunnat eivät saa kaikkia niille kuuluvia verotuloja tämän vuoden aikana, mikä on ikävä ylimääräinen haitta muutenkin rahoitusvaikeuksissa oleville kunnille.
Sipilän hallitus leikkasi peruspalvelujen valtionosuuksia kunnilta. Niitä Rinteen hallitus nyt palauttelee, ensi vuonna 1,1 miljardin euron verran. Lisäksi Rinteen hallitus aikaistaa kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksien kompensaatiota tälle vuodelle. Mutta näistä huolimatta kuntatalouden näkymien arvellaan yhä heikkenevän.
Samaan aikaan ollaan kuitenkin menossa hoitajamitoituksessa kohti 0,7:ää. Työvoimapaineita on synnyttämässä myös hoitotakuu. Hoidettavien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Myös hoitajat eläköityvät sankoin joukoin.
Vuonna 2030 työntekijöitä tarvittaisiin arvioiden mukaan 80 000, jotta kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa olisi riittävästi henkilökuntaa. Se tarkoittaa 30 000:n lisäystä nykytasoon.
Hoitajia edustavien ammattiliittojen hätähuuto onkin varsin aiheellinen. Tehyn laskelmien mukaan käynnissä olevat yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan tuhansia hoitajia. Tehy viestittää, että jos nyt potkitaan pellolle hoitajia, heitä ei ehkä enää saada takaisin. He saattavat vaihtaa alaa tai muuttaa töihin ulkomaille, jos kotimaassa ei arvosteta heidän ammattitaitoaan.
Jotenkin tämä peli pitäisi saada vihellettyä poikki. Irtisanomiset pitäisi pystyä estämään, ja viestin hoitoalan ammattilaisille pitäisi kuulua: teitä tarvitaan, työnne on tärkeää.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimituspäällikkö.
uutiskirje 