Työväenpuolueen muodostaman hallituksen esittämä laki meni lopulta läpi murskanumeroin 119–1, kun keskustaoikeistolainen kansallinen puolue päätti asettua lain taakse. Kansallinen puolue teki päätöksensä, vaikka ainoakaan sen aikaisemmin esittämistä muutosehdotuksista ei ollut mennyt läpi.
Pääministeri Jacinda Ardern sanoi äänestyksen jälkeen, että Uusi-Seelanti on ”oikealla puolella historiaa”. Hänen mukaan ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste.
Ilmastolaki tekee sitovaksi tavoitteen nollapäästöistä vuoteen 2050 mennessä. Kehitystä ohjaamaan perustetaan ilmastonmuutoskomissio ja myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen osoitetaan varoja pitkäaikaisella ohjelmalla.
Uuden-Seelannin päästöistä lähes puolet tulee maataloudesta.
Päästöjen vähentämiseksi käynnistetään kaksi ohjelmaa. Toinen koskee elävien organismien tuottamia metaanipäästöjä ja toinen kaikkia muita kasvihuonekaasuja.
Karjataloudella on suuri merkitys Uuden-Seelannin vientituloille ja koko taloudelle. Uudessa-Seelannissa asuu 5 miljoonaa ihmistä, mutta siellä on 10 miljoonaa nautaa ja 28 miljoonaa lammasta.
Metaanipäästöjen vähentämiselle onkin asetettu hitaampi aikataulu kuin muille päästöille. Metaanipäästöjen on vähennyttävä 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 25–50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Uuden-Seelannin päästöistä lähes puolet tulee maataloudesta. Kevyemmät tavoitteet metaanipäästöille tarkoittavat sitä, että muilla sektoreilla on kirittävä sitäkin enemmän.
Hallitus on myös luvannut istuttaa miljardi puuta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kansallinen sähköverkko aiotaan saada kokonaan uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaksi vuoteen 2035 mennessä.
Paikalliset ympäristöjärjestöt pitävät nollapäästölakia hyvänä alkuna, mutta peräänkuuluttavat nopeita ja konkreettisia toimia tavoitteen edistämiseksi.
uutiskirje 
