Zimbabwen julkisten alojen työntekijät saivat marraskuun alussa tarpeekseen 300 prosentin inflaatiosta, joka nakertaa heidän ostovoimaansa ennätystahtiin– vain Venezuelassa rahanarvo laskee nopeammin. Tympääntyneet valtion palkolliset järjestivät mielenosoituksen ja vaativat valtiovarainministeri Mthuli Ncubelta toimia tilanteen korjaamiseksi.
Mielenosoittajat olisivat tyytyväisiä, jos heidän ostovoimansa olisi samalla tasolla kuin vuosi sitten. Silloin alimmat valtion kuukausipalkat olivat noin 430 euron arvoisia.
Tällä hetkellä esimerkiksi opettajat ansaitsevat 45 euroa kuussa, kun viisihenkisen perheen keskimääräiset elinkustannukset kuukaudessa olivat elokuussa 170 euroa eli 30 euroa enemmän kuin vielä heinäkuussa
Ammattiyhdistysaktiivin mukaan taloudellisesta tuhosta on vastuussa korruptio.
Zimbabwen vähittäismyyjien liiton presidentti Denford Mutashu harmittelee, että inflaatio tekee tavaroiden hinnoittelusta yhä vaikeampaa.
Inflaation nykytilannetta on vaikea tietää, sillä kaksi kuukautta sitten ministeri Ncube kielsi Zimbabwen tilastolaitosta julkaisemasta inflaatiolukuja.
Pakotteet vai korruptio?
Zimbabwen viranomaiset syyttävät maan taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita, jotka langetettiin vuonna 2001 ihmisoikeusrikkomuksista ja vaalivilpistä.
– Länsimaat langettivat pakotteet Zimbabwelle rampauttaakseen taloutemme, väittää Zimbabwen kansalaisfoorumin koordinaattori Taurai Kandishaya.
Ammattiyhdistysaktiivi Zivaishe Zhou puolestaan sanoo, että maan taloudellisesta tuhosta on vastuussa korruptio.
– Muutamiin yrityksiin ja yksilöihin kohdistetut pakotteet eivät ole vahingoittaneet mitään Zimbabwessa, toisin kuin korruptoitunut hallitus, joka ei ole vastuussa kenellekään, Zhou sanoo.
Talouspakotteet ja matkustuskiellot koskevat 56 yritystä ja 85 yksilöä, mukaan lukien presidentti Emmerson Mnangagwa.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin eteläisen Afrikan johtaja Dewa Mavhinga on samaa mieltä.
– Zimbabwen viranomaiset väittävät valheellisesti, että pakotteet ovat vastuussa maan talouden romahduksesta. Talouskriisin perussyyt ovat kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Ihmisoikeuksien polkeminen jatkuu
Korruptio on niin suuri ongelma, että aina edes korkea asema ei pelasta syytteeseen joutumiselta. Heinäkuussa pidätettiin Zimbabwen entinen ympäristö- ja turismiministeri Prisca Mupfumira ja marraskuussa Joramu Gumbo, joka kuljetusministerinä ollessaan junaili valtiollisen Zimbabwe Airways -lentoyhtiön tekemään kiinteistökauppoja siskonsa kanssa.
– Jopa valtiollisen median raportoimat valtionvirkailijoiden varkaudet näyttävät, että ilman korruptiota Zimbabwen talous pärjäisi oikein hyvin, vaikka pakotteet olisivatkin voimassa, sanoo Mlondolozi Ndlovhu.
Pakotteilla on myös puolusteltu ihmisoikeuksien polkemista. Kansalaisoikeusaktivisti Catherine Mkwapati, demokratian puolesta lobbaavan Youth Dialogue Action -verkoston johtaja, on toista mieltä.
– Zimbabwella voisi hyvin olla ammattitaitoinen oikeusjärjestelmä ja se voisi kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikkei pakotteita poistettaisikaan.
Pakotteiden ihmisoikeusperuste on yhä, Robert Mugaben kauden jälkeenkin pätevä. Itse asiassa Mnangagwan valtaantulon jälkeen maan ihmisoikeustilanne on vain heikentynyt. Armeija on mielenosoittajia taltuttaessaan surmannut useita ihmisiä.
Valtion virkailijoiden mielenosoitusmarssin oli tarkoitus edetä Ncuben virastotalolle, jossa marssijoiden piti ojentaa ministerille vetoomuksensa palkkojen korottamisesta. Raskaasti aseistettu poliisijoukko pysäytti mielenosoittajat ennen ministeriötä, vaikka marssille sinänsä olikin annettu lupa.
uutiskirje 
