”Seisomme metroasemalla selkä seinää vasten”
Fatima (nimi muutettu haasteltavan pyynnöstä), noin nelikymmenvuotias tummaihoinen musliminainen on asunut Suomessa puolet elämästään.
– Kun kuulen terrori-iskusta, ensimmäinen ajatus on, että toivottavasti tekijä ei ole muslimi. Jos tekijä on muslimi alan pelätä, sillä tiedän, että erotun joukosta huivin ja ihovärin vuoksi. Jos tekijä ei ole muslimi, voin huokaista helpotuksesta.
– Ihan konkreettisesti pelko näkyy esimerkiksi siinä, että niin minä kuin ystävänikin seisomme metroasemalla selkä seinää vasten.
– Terroristit tappavat eniten muslimeja, eivät eurooppalaisia tai amerikkalaisia. Kun sadat muslimit kuolevat terrori-iskussa, siitä kerrotaan pikku-uutisessa. Jos samanlainen tapahtuisi täällä, media täyttyisi raporteista.
– Terroristien halusta tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä kertoo se, että he iskevät usein perjantaisin rukousten aikaan.
– Se, että kaikkia muslimeja epäillään terroristeiksi, on väärin. Sen vuoksi me olemme kahden tulen välissä.
– Pelkään myös aikuistuvien lasteni puolesta. Pelkään, että he joutuvat kärsimään muiden pahojen tekojen vuoksi.
Tilastojen mukaan väkivaltarikollisuus Suomessa on vähentynyt. Henkirikollisuus on vähäisempää kuin koskaan vuonna 1754 alkaneen tilastoinnin jälkeen. Pelko kuitenkin leviää, ja sitä levitetään. Eniten asiasta hyötyvät oikeistopopulistit, joiden nykyinen poliittinen asema perustuu muslimien pelkoon. Hyötyjiä ovat myös radikaalit islamistit.
Pelon lietsominen on aina ollut helppoa, sillä ihminen lajina on taipuvainen suhtautumaan epäilevästi tuntemattomaan.
Peloissaan ihmisillä on taipumus turvautua laumaan, eikä mikään yhdistä ihmisiä niin kuin yhteinen vihollinen – seikka, jonka propagandistit ovat aina tunteneet.
Pelkäävä ihminen on myös halukas seuraamaan vahvaa johtajaa, joka lupaa pelastaa hänet pelon kohteelta. Populistijohtajat tuntevat ihmisten alttiuden pelätä itselleen vierasta ja käyttävät sitä häikäilemättömästi hyväkseen.
Välttämättä johtajien käsitys todellisuudesta ei ole yksi yhteen seuraajien kanssa, taustalla voi ideologiaa enemmän vaikuttaa henkilökohtainen valtapyrkimys tai korostuneen narsistinen ihailun- ja jopa palvonnantarve.
Terrorismivaikutuksia ilman terrorismia
Pelko kääntyy helposti aggressioksi ja laskee ihmisten kynnystä verbaaliseen ja fyysiseen väkivaltaan. Sosiaalisen ja muun median keskustelupalstat puhkuvat vihaisia väitteitä, jotka perustuvat pelonlietsojien alkuun saattamiin huhuihin, puolitotuuksiin tai yleistyksiin.
Valeuutisten välityksellä pelko leviää tehokkaasti. Liioitelluilla tai kokonaan keksityillä uutisilla ruokitaan ihmisten ennakkoluuloja. Valeuutisten tavoitteena on muokata ihmisten mielipiteitä tahallisilla väärillä tiedoilla ja rapauttaa viranomaisia ja ”valtamediaa” kohtaan tunnettua luottamusta.
Pelonlietsojille pelottelu on, paitsi vallan hankkimisen, myös sen käytön väline. Pelkäävien joukkojen johtajan ympärille kertyy helposti lauma vasalleja, jotka levittävät johtajansa sanomaa esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä.
Toisinaan joukot karkaavat johtajiensa käsistä. Niin kävi Timo Soinille perussuomalaisten ja Nigel Faragelle UKIP:in kanssa. Soini huolestui puolueensa kehittymisestä rasistiseksi vasta, kun peruuttaminen ei enää ollut mahdollista. Farage kertoi lähtönsä syyksi puolueen muslimivastaisuuden.
Itähelsinkiläisellä Puhoksen ostoskeskuksella laumana partioivat ”Odinin soturit” herättävät turvattomuudentunnetta niin maahanmuuttajissa kuin muissakin keskuksen liepeillä liikkuvissa. Yhtenäisiin asuihin pukeutunut tummanpuhuva joukkio huokuu väkivallan uhkaa.
Itse asiassa he tuottavat osaltaan pelkoa, joka saa ihmiset sallimaan omien oikeuksiensa kaventamisen – eli aiheuttavat terrorivaikutuksia ilman terrorismia, kuten Otto Ilveskero osuvasti kiteyttää The Ulkopolitist -nettijulkaisussa.
Ilveskeron kuvaamasta rangaistuspopulismista kertoo myös poliitikkojen jatkuvasti lisääntynyt puhe turvallisuudesta, jolla vakuutetaan ihmiset siitä, että pelkoon on syytä. Sipilän hallituksen lakiesityksistä ensimmäisen kolmen vuoden aikana 43 prosenttia piti sisällään turvallisuuspuhetta. Vuosituhannen alun lakiesityksissä turvallisuus oli esillä runsaassa neljänneksessä.
”Faktoille ei ole sijaa, kun pelko valtaa aivot”
Otsikko on lainaus Hans Roslingilta kirjasta Faktojen maailma ja kuvaus siitä, miten pelko estää ihmistä vastaanottamasta tosiasioita.
Muslimeihin ennakkoluuloisesti tai vihamielisesti suhtautuvat perustelevat pelkoaan ja toimintaansa ääri-islamistien tekemillä terroriteoilla. Suurin osa islamististen terroristijärjestöjen, kuten Isisin, al Qaidan, al Shabaabin iskuista tappaa kuitenkin muslimeita Afrikassa ja Lähi-idässä.
Yhdysvalloissa vuonna 2017 tehdyistä terrorismirikoksesta joka toisen takana oli äärioikeisto. Ääri-islamistien tekemiksi todettiin seitsemän terroritekoa.
Suomessa on annettu tuomio yhdestä terroristisesta rikoksesta. Marokkolainen Abderrahman Bouanane puukotti ihmisiä Turussa elokuussa 2017, surmasi kaksi ihmistä ja haavoitti useita.
Bouananen iskun ei periaatteessa olisi pitänyt päästä tapahtumaan. Miehen tunteneet vastaanottokeskuksen työntekijät olivat jo alkuvuodesta olleet yhteydessä poliisiin ja kertoneet tämän oudosta ja sekavasta käyttäytymisestä.
Tilastojen mukaan väkivaltarikollisuus Suomessa on vähentynyt. Henkirikollisuus on vähäisempää kuin koskaan vuonna 1754 alkaneen tilastoinnin jälkeen.
Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten yhteenlaskettu henkeen ja terveyteen kohdistuviin ja seksuaalirikoksiin epäiltyjen määrä ei ole kasvanut viiteen vuoteen, vaikka heidän osuutensa väestöstä on kasvanut 50 prosentilla.
Islamofoobikko haluaa rangaista kaikkia muslimeja
Marraskuussa 2018 julkaistiin Euroopan unionin perusoikeusviraston FRA:n tutkimus, jonka mukaan Suomessa asuvat tummaihoiset ihmiset kertovat kokevansa rasistista häirintää enemmän kuin yhdessäkään muussa tutkituista 12 EU-maasta.
Suomi johtaa myös rasistisen väkivallan tilastoa.
Samoihin aikoihin Poliisiammattikorkeakoulu julkaisi raportin poliisin tietoon tulleesta viharikollisuudesta vuonna 2017. Raportin mukaan joka viidennen viime vuonna Suomen poliisille ilmoitetun 1 165 viharikoksen motiivi oli uhrin uskonto tai vakaumus. Lisäystä edelliseen vuoteen kertyi lähes 60 prosenttia.
Yleisimmin uskonnollinen viharikos Suomessa kohdistuu muslimiin. Muslimien osuus Suomen väestöstä on muutama prosentti, mutta ilmoitetuista viharikoksista 65,1 prosenttia on kohdistunut heihin.
Kevään vaaleissa maahanmuutto uhkaa nousta ilmastonmuutoksen, sosiaaliturvan ja koulutuksen sijaan keskeiseksi kysymykseksi. Sitä toivoo erityisesti muslimipelon avulla ääniä keräävä äärioikeisto kautta Euroopan.
Pelosta hyötyvät oikeistopopulistit ja islamistit
Miksi juuri muslimit herättävät pelkoa Suomessa ja muualla lännessä?
– Siihen on useita eri syitä. Ensinnäkin pitkäaikainen kokemus muslimeista läntisen kulttuurin ”toisina”, joita vastaan määrittelemme itsemme eli historiallinen perintö ja mielikuvat, vastaa Hannu Juusola, seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Helsingin yliopistossa.
– Toiseksi terrorismin liittyminen varsin vahvasti islamilaiseen maailmaan 1990-luvulta lähtien.
– Kolmas syy on muslimien suuri määrä siirtolaisina ja pakolaisina Euroopassa.
Pelkoa lisää sen tahallinen lietsonta. Mitä tavoitteita näet sille, että eri tahot ruokkivat islamofobiaa eli kuka pelonlietsonnasta hyötyy?
– Pelon tietoisella lietsonnalla on tässä ilman muuta oma roolinsa.
– Oikeistopopulistien poliittinen asema länsimaissa perustuu merkittävältä osin muslimien aiheuttamaan pelkoon. He ovat myös tämän pelon suurimpia hyötyjiä.
– Toinen hyötyjä ovat radikaalit islamistit, jotka osin myös saavat voimansa islamin ja kristillisen lännen vastakkainasettelun korostamisesta.
”Seisomme metroasemalla selkä seinää vasten”
Fatima (nimi muutettu haasteltavan pyynnöstä), noin nelikymmenvuotias tummaihoinen musliminainen on asunut Suomessa puolet elämästään.
– Kun kuulen terrori-iskusta, ensimmäinen ajatus on, että toivottavasti tekijä ei ole muslimi. Jos tekijä on muslimi alan pelätä, sillä tiedän, että erotun joukosta huivin ja ihovärin vuoksi. Jos tekijä ei ole muslimi, voin huokaista helpotuksesta.
– Ihan konkreettisesti pelko näkyy esimerkiksi siinä, että niin minä kuin ystävänikin seisomme metroasemalla selkä seinää vasten.
– Terroristit tappavat eniten muslimeja, eivät eurooppalaisia tai amerikkalaisia. Kun sadat muslimit kuolevat terrori-iskussa, siitä kerrotaan pikku-uutisessa. Jos samanlainen tapahtuisi täällä, media täyttyisi raporteista.
– Terroristien halusta tappaa mahdollisimman paljon ihmisiä kertoo se, että he iskevät usein perjantaisin rukousten aikaan.
– Se, että kaikkia muslimeja epäillään terroristeiksi, on väärin. Sen vuoksi me olemme kahden tulen välissä.
– Pelkään myös aikuistuvien lasteni puolesta. Pelkään, että he joutuvat kärsimään muiden pahojen tekojen vuoksi.
lehti 