Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime perjantaina kaksi raporttia, jotka varoittivat antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien muodostaman uhan kasvusta.
Arvioiden mukaan tällä hetkellä maailmassa kuolee vuosittain noin 700 000 ihmistä sen vuoksi, etteivät antibiootit enää tehoa aiemmin hoidettavissa olleisiin sairauksiin.
WHO:n viime toukokuussa julkaiseman raportin mukaan samasta syystä kuolevien määrä voi vuosisadan puoliväliin mennessä nousta jo 10 miljoonaan ihmiseen vuosittain. Tästä olisi myös seurauksena taloustaantuma, joka vastaisi vuoden 2008 finanssikriisiä.
Uutta toivoa voivat antaa tutkittavana olevat perinteisistä antibiooteista poikkeavat lääkevalmisteet.
Samaan aikaan uusien antibioottien kehitystyö takkuaa. Vuodesta 2017 lähtien on käyttöön hyväksytty vain 8 uutta antibioottia, ja suurin osa niistä on kehitetty jo olemassa olevien lääkkeiden pohjalta. Suurin osa uusista lääkkeistä ei myöskään auta WHO:n listaamiin kaikkein uhkaavimpiin tauteihin.
Kehitteillä on koko maailmassa noin 60 uutta antibioottia, mutta niihin pätevät samat rajoitukset kuin viime vuosina käyttöön hyväksyttyihin antibiootteihin.
Kallista ja hidasta
Uusien antibioottien kehittäminen on erittäin kallista ja aikaa vievää. Yhden lääkkeen markkinoille saaminen voi kestää kymmenen vuotta ja maksaa kaksi miljardia dollaria. Lääke voi missä vaiheessa tahansa osoittautua epäonnistuneeksi.
Viime kuukausien aikana on esimerkiksi Yhdysvalloissa mennyt nurin useita lääketehtaita, joilla on ollut työn alla lupaavia uusia lääkkeitä. Varsinkin pienillä toimijoilla ja startup-yrityksillä on vaikeaa.
Lääketehtaiden markkinaehtoista kiinnostusta antibioottien kehittämistä kohtaan rajoittaa se, että antibiootteja tarvitaan yleensä vain kuuriluontoisesti. Kroonisiin sairauksiin kehitettävät lääkkeet tuottavat yhtiöille tuloja pitkäaikaisesti.
WHO:n raporttien laatijoiden mielestä valtiotason toimijoiden pitäisikin nyt ottaa vastuulleen antibioottikriisin ratkaiseminen. Mahdollisuuksia on vielä olemassa, mutta tutkimus- ja kehitystyöhön tarvitaan investointeja.
Toivoa antaa kuitenkin se, että tutkittavana on myös perinteisistä antibiooteista poikkeavia lääkevalmisteita, jotka pohjautuvat muun muassa bakteriofageihin (bakteereja tappaviin viruksiin) sekä antimikrobisiin peptideihin.
lehti 