Osuuskauppa on enemmän kuin kauppa – HOK-Elannon vaalit lähestyvät

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Kari Uotila on käyttänyt ison osan energiastaan osuuskauppatoimintaan jäätyään pois eduskunnasta viime keväänä.

– Laskin, että viime vuonna käytin siihen enemmän tai vähemmän 45 päivää, hän kertoo.

Nyt Uotila agitoi ihmisiä toimimaan Uudellamaalla toimivassa HOK-Elannossa. Kuten yhdeksällä muullakin suomalaisella alueosuuskaupalla, sillä on tänä keväänä vaalit ja ehdokasasettelu on jo käynnissä.

– Kyse on isosta asiasta ja yhteisöllisyydestä, kun vaikutetaan siihen, millaisilla arvoilla 627 000 asiakasomistajan osuuskauppaa johdetaan, Uotila sanoo.

HOK-Elannossa halutaan nostaa äänestysprosenttia. Viime kerralla se jo nousi viisi prosenttiyksikköä, mutta oli yhä vain 26 prosenttia.

Voitto jaetaan kaikkien kesken

– Vaikka osuustoiminta on yritystoimintaa, se on myös yhteisö, jota johdetaan demokraattisesti ja jossa tulot jaetaan kaikkien kesken osuuskunnan käytön suhteessa, Uotila toteaa.

– Kun vaikkapa pörssiyhtiössä tavoite on vain voiton maksimointi omistajilleen, osuustoiminnassa tehdään ja päätetään yhdessä ja jaetaan käytön mukaan tasan se, mitä tulee.

Hän muistuttaa siitä, että esimerkiksi HOK-Elannon kerran maksettavaa sadan euron osuuskuntamaksua vastaan osakas saa tulosta keskimäärin 300 euroa vuodessa.

– Se ei ole huono tuotto sijoitukselle. HOK-Elanto on jakanut pelkästään bonuksina 50–70 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottoa voi laskea myös halpojen hintojen muodossa ja lisäksi on muita etuja, kuten maksutapaetu.

– Koska osuustoiminnan ei tarvitse maksimoida voittoa, osuuskaupalle riittää sen verran hyvä tulos, että pystytään investoimaan, pitämään yllä palvelukykyä ja tarjoamaan asiakkaille laadukkaita, vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluja.

Uotila itse keskittää ostoksensa osuuskauppaan. Hänen lähikauppansa sattuu olemaan Olarin Prisma, joka näkyy hänen ikkunastaan.

– Olen niin periaatteellinen, että en kerta kaikkiaan voi mennä muualle ostoksille.

Edistyksellistä osallistamista

HOK-Elannon vaaleissa jokaisella asiakasomistajalla on yksi ääni. Vaaleissa valitaan 60-henkinen edustajisto, joka valitsee hallintoneuvoston. Hallintoneuvosto puolestaan valitsee hallituksen ja toimitusjohtajan.

– Vaikka demokraattinen päätöksenteko on välillistä, kyllä se on hirveän paljon demokraattisempaa kuin pörssiyhtiössä, Uotila toteaa. Hän on HOK-Elannon hallintoneuvoston toinen varapuheenjohtaja.

Edustajistossa voi tehdä aloitteita. Sieltä on peräisin esimerkiksi muovin ja hukkaruuan vähentäminen. Se on myös vaikuttanut tuotevalikoimaan.

Uotilaa itseään innostaa nyt erityisesti ajatus siitä, että oma lähikauppa olisi rollaattori- tai lastenvaunumatkan päässä. Kyse on palvelujen tavoittavuudesta.

– Ison yrityksen kaikissa päätöksissä on mahdollista käydä arvokeskustelua siitä, miten vastuullisuus toteutuu.

Osuustoiminnassa jaetaan tasan se, mitä tulee.

Kyse ei ole vain kaupasta ja ravintoloista. Osuustoiminnalla rakennetaan omaa korttelia, kaupunginosaa, kaupunkia, Suomea ja maailmaakin, kun otetaan huomioon ympäristövaikutukset ja vastuullisuus.

– Kontrolli on koko ajan päällä, mutta kuinka tiukkaa se on ja mistä arvopohjasta se lähtee, siihen vaikuttaa millainen kokoonpano edustajistossa ja hallinnossa on, Uotila sanoo.

– Mitä enemmän edistyksellistä, esimerkiksi vasemmistoliittolaista ajattelua siellä on, sitä enemmän kannetaan huolta tuotteiden alkuperästä, henkilöstön asemasta, energiatehokkuudesta, pienemmästä hiilijalanjäljestä, työntekijöiden oikeuksista siellä mistä tuotteet tulevat, kotimaisuudesta, erikoisruokavalioista.

– Siksi kannustan vasemmistoliittolaisia asettumaan ehdolle kaikkien osuuskauppojen vaaleissa ympäri maata.