Afrikan kyvyttömyys kouluttaa nuoriaan asianmukaisesti heikentää mantereen talouskasvua, päätellään Afrikan kehityspankin äskettäin julkaisemassa työvoiman tulevaisuudennäkymiin keskittyvässä raportissa.
Raportin mukaan useimmissa Afrikan valtioissa tulotasosta riippumatta koulutus on niin määrältään kuin laadultaankin alhaista.
– Manner ei saa kunnollista osinkoa edes niistä minimaalisista investoinneista, joita se koulutukseen tekee, taloustieteilijä ja Etelä-Afrikan Oxfamin johtajistoon kuuluva Thembinkosi Diamini kommentoi raporttia.
Moni entisten siirtomaiden miljoonista työtä vaille jääneistä nuorista näkee parhaana mahdollisuutena muuttamisen entisiin emämaihin.
Afrikkalaiset maat kyllä osoittavat koulutukseen keskimäärin viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan ja 16 prosenttia valtion budjetista. Koululaista tai opiskelijaa kohden satsaukset silti ovat maailmanlaajuisesti häntäpäässä: 485 euroa perusasteella ja 840 euroa lukiossa.
Afrikan työmarkkinoille valmistuu kouluista joka vuosi 12 miljoonaa toiveikasta nuorta, joista vain kolme miljoonaa onnistuu saamaan työpaikan. Siksi moni entisten siirtomaiden miljoonista työtä vaille jääneistä näkee parhaana mahdollisuutenaan muuttamisen entisiin emämaihin.
Inhimillistä pääomaa puuttuu
Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta. Diaminin mukaan syynä ovat lyhytnäköisyys ja julkisten koulutusinvestointien kutistuminen.
Seurauksena on muun muassa korkean tuottavuuden työpaikkojen puute ja toisaalta mittavien ihmisjoukkojen juuttuminen vähän tuottaviin ja huonosti palkattuihin perinteisen maanviljelyn ja epävirallisen sektorin töihin.
Kehityspankin raportti analysoi, että rakenteellisen muutoksen hitaus johtuu inhimillisen pääoman puutteista, jotka puolestaan heijastelevat alhaista koulutus- ja taitotasoa.
Pankin raportin mukaan vain noin kolmannes Afrikan maista on yltänyt koko väestöä hyödyttävään talouskasvuun.
Todennäköisimmin koko väestöä hyödyttävän talouskasvun saavuttavat maat, joissa koulutustulokset ovat parempia ja rakenteellisten uudistusten tahti kiivaampi. Jos maassa lisäksi tähdätään epätasa-arvon vähentämiseen, sillä on myös paremmat mahdollisuudet vähentää äärimmäistä köyhyyttä.
uutiskirje 
