Politiikan suunta on muuttunut, ja hallitus on pystynyt lyhyessä ajassa toteuttamaan monia eriarvoisuutta ja köyhyyttä vähentäviä päätöksiä. Samalla kuitenkin tietoon tulee uusia huolestuttavia lukuja eriarvoistumisen ja köyhyyden kasvusta.
Pääasiallinen selitys ikäville uutisille on se, että tilastointi kulkee vähintään vuoden verran jäljessä. Tällä viikolla Tilastokeskus kertoi tuloerojen kasvaneen vuonna 2018 jo toista vuotta peräkkäin. Perusturvan varassa elävissä kotitalouksissa asuvia alle 18-vuotiaita oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan 55 000.
Suotuisasta talouskehityksestä huolimatta leikkauspolitiikka on jättänyt jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pidemmällä tarkasteluvälillä kehitys näyttää vielä huolestuttavammalta. Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan pitkittyneestä köyhyydestä kärsivien määrä kaksinkertaistui vuosina 1995–2014.
Lapsiperheköyhyydessä elää laskentatavasta riippuen 119 000–150 000 lasta. Siksi perusturvan ja myös lapsilisien jälkeenjäänyt taso on kysymys, johon kaikkien poliittisten toimijoiden olisi syytä havahtua. Perusturvan riittämätöntä tasoa on kurottava umpeen, minkä lisäksi tarvitaan tarkemmin kohdennettuja toimia, joista esimerkkinä haluan mainita vuoden vaihteessa toteutetun 20 euron korotuksen yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaan.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on päästävä siihen, että kansalaisilla on aina selkeä ymmärrys siitä, mihin etuuksiin heillä on oikeus. Etuuksien rinnalla on tarjottava nykyistä enemmän yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja palveluita, joilla ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan oikea-aikaisesti erityisesti vaikeassa asemassa olevia lapsiperheitä.
Työllisyyden nostaminen sosiaalisesti kestävällä tavalla, ylivelkaantumisen torjuminen, kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen ja harrastamisen mahdollistaminen kaikille lapsille ovat esimerkkejä keinoista, joilla hallitus pyrkii torjumaan lapsiperheköyhyyttä ja ylisukupolvista köyhyyttä. Eriarvoisuuden vähentämisen on oltava poikkileikkaava teema kaikessa päätöksenteossa.
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeri.
uutiskirje 
