Monitieteinen BIOS-tutkimusyksikkö katsoo maanantaina julkaisemassaan kannanotossa koronakriisin välittömän hoitamisen jälkeiseen aikaan. Poliittisilla päätöksillä on tehtävä tilaa ekologiselle jälleenrakennukselle.
BIOSin tutkijoiden mukaan kriisi on osoittanut perättömiksi näkemykset, joissa vaaditaan valtioiden roolin supistamista taloudessa.
”Valtiot voivat ohjata yhteiskuntia voimakkaasti ja sitä niiltä myös kriisin hetkellä odotetaan. Vaikka osittain vaikuttaa, että valtiot ovat valmistautuneet heikosti koronaviruksen hoitamiseen, ovat ne siihen kuitenkin huomattavasti valmistautuneempia kuin pitkäkestoisen ekologisen kestävyyskriisin hallintaan eli talouden saattamiseen kestävälle polulle.”
Tässä yhteydessä tutkijat arvostelevat työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön viime viikolla asettaman selvitysryhmän kokoonpanoa. Sen puheenjohtaja on työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Ryhmän muut jäsenet ovat professori Bengt Holmström, VTT Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.
Selvitystyöryhmä laatii asiantuntija-arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
BIOSin tutkijat arvostelevat selvitysryhmän koostuvan yksinomaan asiantuntijoista, jotka ovat aiemmin osallistuneet moniin talouden “normaalitilan” selvityksiin ja suosituksiin, ”joissa nimenomaan valtion ohjaavaan roolin on suhtauduttu penseästi tai kielteisesti”.
”Käsillä oleva kriisitilanne, jossa yhdistyy shokki taloudelle ja pitkäjänteinen vastaaminen ekologisiin kriiseihin, edellyttää kuitenkin juuri tämän ‘normaalin’ ylittämistä ja siten toisenlaista taloustieteellistä asiantuntemusta. Ryhmästä puuttuu myös laajempi monitieteinen osaaminen, joka loisi ymmärrystä talouden, yhteiskunnallisten rakenteiden ja ympäristön välisistä suhteista. Ryhmässä ei ole asiantuntemusta sosiaalisista ja materiaalisista käytännöistä ja infrastruktuureista, jotka olisivat kestäviä siinä mielessä, että ne eivät romuttaisi taloutta kannattelevia luonnonjärjestelmiä.”
Selvitysryhmän puheenjohtaja Vesa Vihriälä on jo sanonut , että edessä on säästöjä ja veronkorotuksia vaikka infaatio hoitaa osan veloista.
Päämääränä ekologinen jälleenrakennus
Nopeasti käynnistettävissä olevia, laajoja, kotimaista työllisyyttä tukevia ja ekologisen jälleenrakennuksen mukaisia toimenpiteitä BIOSin mukaan olivat esimerkiksi parannukset liikenteeseen, tuulivoiman ja biokaasutuotannon lisärakentamisen vauhdittaminen, kuntien korjausvelkojen lyhennykset, energiaremontit ja soiden ja turvemaiden ennallistaminen.
Näiden toimien jälkeen vuorossa on ekologinen jälleenrakennus.
”Edessä ei ole vanhan elvytys vaan laadullinen hyppäys yhteiskunnan toiminnoissa kohti kestäviä sosio-ekologisia järjestelmiä”, tutkijat kiteyttävät.
Heidän mukaansa olisi suuri virhe yrittää elvyttää koronapandemiaa edeltänyt, työn tarjonnan lisäämistä ja julkisen talouden tasapainotusta painottava kasvustrategia.
Vesa Vihriälän työryhmä kertoo näkemyksensä vappuun mennessä.
Lisää BIOSin näkemyksiä koronakriisistä Kansan Uutisten painetussa pääsiäisnumerossa tällä viikolla.
uutiskirje 
