Koko Eurooppa pohtii nyt tietä ulos koronashokin aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä. Tilanne on monella tapaa erilainen, kuin talouskriiseissä, joita olemme nähneet aikaisempien vuosikymmenten aikana. Ensinnäkin kriisin taustalla on maailmanlaajuinen pandemia, joka on aiheuttanut symmetrisen shokin talouksille eri puolille maailmaa. Tällä kertaa kukaan ei voi selittää talouden kriisiytymistä sillä, että jotkut hallitukset olisivat tehneet vääränlaista talouspolitiikkaa. Sen sijaan talouden kriisiytymisen syynä on poikkeuksellisesti hallitusten omat päätökset sulkea maiden palvelusektorit, jotta viruksen leviämistä voidaan estää.
Koronakriisin erottaa aikaisemmista talouskriiseistä myös se, että tällä kertaa se on iskenyt suoraan reaalitalouteen. Aikaisempien kriisien aikana maiden viennin heikentyessä kotimainen kulutus oli keskeisen tärkeässä roolissa kasvun jatkumisen kannalta. Nyt kotimainen kulutus on romahtanut ja erityisen pahassa tilanteessa ovat työvoimaintensiiviset palvelualat, joilla työskentelee paljon matalasti palkattuja työntekijöitä ja yksinyrittäjiä. Pk-yrityskenttä koostuu myös monista yrityksistä, joilla ei ole taloudellisia puskureita pahan päivän varalle.
Siksi on äärimmäisen keskeistä, että valtiot eri puolilla Eurooppaa nyt uskaltavat toimia laajan konkurssiaallon välttämiseksi ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi. Tilanteessa, jossa yhteiskunta kohtaa raju ja yhtäkkiä taloudellinen shokki, on järkevää vauhdittaa investointeja ja huolehtia kotimaisesta kysynnästä.
Koronakriisistä selviämiseen tarvitaan ohjelma joka rakentuu sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Jälleenrakennuksessa fokus pitää olla ympäristön ja ilmaston kannalta kestävissä investoinneissa, panostuksissa koronan aiheuttamien oppimis- ja hyvinvointierojen korjaamisessa sekä kuluttajien luottamuksen palauttamisessa. Leikkauslistojen laatiminen keskellä talouskriisiä olisi ristiriidassa kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden kanssa, ja myös varmin tapa pitkittää kriisiä sekä syventää lamaa.
Euroopalla on nyt tärkeä mahdollisuus osoittaa, että edellisistä talouspoliittista virheistä on otettu oppia. Eurokriisin yhteydessä rajut talouskuriohjelmat vain syvensivät talouspoliittista ahdinkoa, nostivat maiden velkaantumisastetta sekä aiheuttivat mittaamatonta inhimillistä kärsimystä työttömyyden, sairauksien ja köyhyyden muodossa. Euroopan unionin ja euroalueen jäsenmaiden on nyt välttämätöntä löytää yhteisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat elvyttävän finanssipolitiikan ja investointeja kansalaisten hyvinvointiin, koulutukseen sekä ilmastoon. Kun kaikki maat joutuvat velkaantumaan pitääkseen yhteiskunnat kasassa ja epidemia aisoissa, on unohdettava vanhat ja haitalliset talousmantrat ja sen sijaan haettava ratkaisuja esimerkiksi Euroopan keskuspankin kautta. Se voi turvata euroalueen vakauden ja maiden mahdollisuudet toteuttaa kestäviä jälleenrakennusohjelmia ihmisten ja ympäristön hyväksi.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri.
lehti 