Korona iski kuntavaaleihinkin

Koronapandemia vaikuttaa vajaan vuoden kuluttua käytäviin kuntavaaleihin. Useat kuluvan kesän vaalitapahtumat jäävät pitämättä, puoluejohtoa ei ole nähty paikan päällä vaalistarteissa, ja uuden opettelemista on ollut paljon.

– Jouduimme perumaan huhtikuun lopulle suunnitellut kuntapäivät, sanoo Lapin piirin Henri Ramberg.

– Paikalle oli tulossa puolueen puheenjohtaja, ja tarkoitus oli pitää hengennostatusta ja startata vaalivuosi käyntiin, mutta homma jäi kokonaan piippuun.

Pohjanmaan Antti Knuuttila toteaa, että ministereiden ja kansanedustajien vierailut olisivat tärkeitä ehdokashankinnan kannalta.

– Onneksi kuitenkin vaaleihin on vielä sen verran aikaa, että koronarajoitukset eivät ole päässeet vaikuttamaan valmisteluihin ratkaisevasti. Jos positiivisesti ajattelee, niin epidemian aikana politiikka on ollut näkyvästi esillä. Toivottavasti se innostaa ihmisiä mukaan toimintaan, hän sanoo.

Varsinais-Suomen Kaisa Vallavuori arvioi, että tapahtumien peruuntuminen vaikuttaa ehdokashankintaan erityisesti pienissä kunnissa.

– Ne ovat ainoa tilaisuus olla yhteydessä mahdollisiin ehdokkaisiin.

– Koska pandemian takia tällä hetkellä eletään päivä kerrallaan, on vaikea suunnitella esimerkiksi tapahtumia, Kaakkois-Suomen Arja Tauria-Huttunen sanoo.

Epidemia on siirtänyt palaverit sähköisiksi.

– Hetki meni ennen kuin löydettiin parhaat käytännöt, Keski-Suomen Eila Tiainen sanoo.

Myös Virva-Mari Rask Pirkanmaalta sanoo epidemian hankaloittaneen valmisteluja.

– Aktiivien on tavattava etänä, ja se on osittain hitaampaa. Monelle epidemia on tuonut pakko-opiskelua etätyövälineisiin kokouksia varten.

– Onneksi vaaleihin on vielä vuoden päivät aikaa, ja kunnallisvaalien tuloshan tehdään kuitenkin kunnissa toimivien aktiivien sekä ehdokkaiden toimesta, Satakunnan Petri Salminen toteaa.

Antti Kauppisen mukaan Helsingissä mietitään, miten saada jäsenistön ääni kuuluviin vaaliohjelmatyöskentelyssä koronarajoitusten ollessa voimassa.

– Vaalitoimikunta tulee nojaamaan osastoihin ja sitä kautta tuleviin ruohonjuuritason näkemyksiin vaaliohjelmaa tehdessään, hän sanoo.

Hän on huolissaan riskiryhmäläisistä.

– Riskiryhmissä olevat ja heistä huolehtivat omaiset ovat tällä hetkellä poissa kaikesta konkreettisesta yhdessä tekemisestä. Tämä on uhka todellisen demokratian toteutumiselle kaikilla tasoilla.

Kohti voittoa

Tavoitteet ovat selvillä.

– Kyllä me lähdemme siitä, että lisäämme paikkamääräämme valtuustossa ja saamme varapormestaripaikan, Helsingin Kauppinen sanoo.

– Tavoite on nousta maakunnan suurimmaksi puolueeksi, arvioi Jouko Korhonen Kainuusta.

Olli Kohonen muistuttaa siitä, että vasemmistoliitto on Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin kuntapuolue, joskin vain parinkymmenen äänen marginaalilla kokoomukseen.

– Tuolla on ollut iso merkitys monessa maakunnallisessa toimielimessä ja neuvotteluasetelmissa. Pyrimme samaan asemaan, mutta nyt väli seuraavaan riuhtaistaan suuremmaksi.

– Viime vaaleissa juhlimme vaalivoittoa muun muassa Jyväskylässä. Nyt täytyisi yltää vielä parempaan, Eila Tiainen sanoo.

Savo-Karjalan puolesta Kansan Uutisille vastannut itäisen alueen toiminnanjohtaja Jaakko Turunen sanoo, että ensisijainen tavoite on kasvattaa ehdokasmäärää aiemmasta.

– Tavoitteenamme on vaalivoitot molemmissa maakunnissa eli enemmän valtuustopaikkoja kuin viime vaaleissa ja enemmän paikkoja ylikunnallisissa luottamuselimissä, Turunen toteaa.

– Pyrimme kasvattamaan kannatusta Uudellamaalla, jossa vasemmistoliiton kannatus on selkeästi puolueen yleiskannatusta pienempää, Mika Mäkelä sanoo.

– On hyvin mahdollista, että vaaleista tulee somevaalit. Silloin ratkaisee paljon se, kuinka hyvän sähköisen kampanjan onnistumme tekemään. Tietysti ehdokashankinnan ohella, koska viime vaaleissa yhdessäkään Uudenmaan kunnassa ei ollut täyttä listaa. Tavoitteena on myös varmistaa, että puolueella on ehdokaslistat joka kunnassa.

Pirkanmaan Raskille on vaikeaa vastata tavoitekysymykseen.

– Osa konkarivaikuttajista jää pois, mutta uusia on saatu mukaan toimintaan.

Vaalityötä tehdään jo

Vaalivalmisteluissa jotkut piirit ovat jo pitkällä. Varsinais-Suomessa polkaistiin kuntavaalit käyntiin jo tammikuussa yhteistapaamisella. Pohjanmaalla on suunniteltu kampanjoita ehdolle lähtemisen kynnyksen madaltamiseksi ja uusien ehdokkaiden löytämiseksi.

– Jo ennen poikkeustilaa ehdimme järjestää kaksi seminaaria, jotka olivat menestys, Hämeen Juha Hiltunen sanoo.

Kainuun Korhonen kertoo, että piirihallitus kiersi alkuvuodesta kaikki Kainuun paikallisyhdistykset.

– Piirihallitus käy läpi säännönmukaisesti ehdokashankintaa, ja piirin vaalibudjetti alkaa olla valmis, hän sanoo.

Uudenmaan Mäkelän mukaan valmisteluissa on kuntakohtaisia eroja.

– Joissain kunnissa on suunnitelmia jo pitkällä, mutta useimmissa ehdokashankinta on viime vaaleja myöhäisemmässä.

– Kaakon piiri koostuu kannatukseltaan hyvin erilaisista kunnista, Tauria-Huttunen muistuttaa.

– Joissain kunnissa on jo kymmeniä ehdokkaita ja joissain ollaan alkumetreillä. Ehdokashankinta on aloitettu aiemmin kuin viimeksi.

Myös Varsinais- Suomessa pyritään saamaan ehdokkaita jokaiseen kuntaan.

– Meillä oli viimeksi monta onnistujaa, kuten Sauvo, Nousiainen ja Vehmaa, ja uskon, että myös tällä kertaa tulee onnistumisia, Vallavuori arvioi.

Joissain piireissä aloitellaan.

– Eiväthän valmistelut vielä kovin pitkällä ole, Keski-Suomen Tiainen toteaa.

– Puolueen lähettämät aineistot on luettu, ja ehdokashankintaakin on tehty.

Ehdokasmäärä ratkaisee

Piirien puheenjohtajat muistuttavat siitä, että vaalitulos riippuu pitkälti ehdokasmäärästä. Pohjanmaan Knuuttilan mukaan ehdokashankinta on perinteisesti ollut haasteellista.

– Ei se välttämättä helpota nytkään. Onneksi meillä on Pohjanmaalla useita loistavia istuvia valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä. Toivomus tietenkin on, että mahdollisimman moni heistä lähtisi uudelleen mukaan. Erityisesti pienemmissä kunnissa asukasluku vähenee, ja silloin uusia ehdokkaita on aina vaikeampi löytää. Uskon kuitenkin, että saamme vähintäänkin saman verran ehdokkaita mukaan kuin viime kuntavaaleissa.

Knuuttila toteaa, että tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti myös puolueen valtakunnallinen vaaliasema.

– Siis se, miten teemamme pääsee esiin ja nouseeko meille edulliset asiat mediassa keskiöön.

Monet aktiivit jäävät pois.

– Osasta osastoja aktiiviset toimijat ovat eläköityneet, ja tilalle on ollut vaikea löytää uusia vastuunkantajia. Olemme myös miettineet, miten saisimme ehdokkaita sellaisiin kuntiin, joissa meillä ei ole valtuutettuja mutta saamme kaikissa vaaleissa kuitenkin kannatusta, Tiainen sanoo.

– Meillä on Hämeestä oma ministeri, joka on pärjännyt poikkeustilan johtamisessa loistavasti. Jäsenmäärä jatkaa kasvuaan, ja kunnissa valtuutettumme ovat tehneet pitkäjänteistä, hyvää vasemmistolaista kuntapolitiikkaa, Hämeen Juha Hiltunen sanoo.

– Ehdokashankinnassa panostamme sekä määrään mutta myös erityisesti laatuun. Se on avain voittoon.

Pohjois-Pohjanmaan Kohonen sanoo, että ehdokashankinta painottuu syksyyn.

– Kesäkuussa laitamme kiinni kuntakohtaiset ehdokastavoitteet. Järjestämme myös paljon koulutusta, hän sanoo.

Kasvava jäsenmäärä helpottaa ehdokashankintaa.

Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria.

– Osassa kuntia saamme todennäköisesti enemmän ehdokkaita kuin 2017, osassa kuntia ollaan vielä lähtökuopissa. Suuri työ on Oulussa, jossa tavoittelemme sadan ehdokkaan täyttä listaa. Uusia ihmisiä tulee, itsekin jututin vasta vielä 17-vuotiasta ehdokastamme. Tarvitsemme silti myös kokeneita ja osaavia konkareita mukaan.

Jouko Korhosen mukaan Kainuussa on paikoin vaikea löytää nuoria ehdokkaita. Helsingissä tilanne on toinen.

– En usko, että meillä tulee olemaan ongelmia täyden listan saamiseen. Paremminkin on kiinnitettävä huomiota listan monipuolisuuteen. Kaikkien äänestäjien pitää kyetä löytämään listaltamme itselleen sopiva ehdokas. Saamme varmasti ehdokkaiksi niin muunsukupuolisen vegaanin kuin lihaa syövän ahtaajan ja toivottavasti myös muunsukupuolisen lihansyöjän ja vegaani-ahtaajan ja kaikki punaisen sävyt siihen väliin, Helsingin Kauppinen sanoo.

Jaakko Turusen mukaan ehdokashankintatilanne vaihtelee paljon kunnittain Savo-Karjalassa.

– Puolueen kasvava jäsenmäärä helpottaa ehdokashankintaa isommilla paikkakunnilla, mutta muuttotappioalueilla ehdokashankinta on haasteellisempaa.