Israel on maailman kahdeksanneksi suurin aseviejä; asukaslukuun tai bkt:hen suhteutettuna jopa suurin. Mistä se johtuu?
Israelilaisen Sahar Vardin mukaan yksi syy on se, että Israelissa on hyvin vähän sääntöjä, jotka rajoittaisivat asevientiä ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.
Toinen pääsyy on hyvin raadollinen. Israelilla – toisin kuin monella muulla – on mahdollisuus testata kehittämiään aseita tositoimissa. Israel pystyy markkinoimaan aseitaan taisteluissa koeteltuina.
”Antisemitismiä on Israelin politiikan samaistaminen juutalaisuuteen.”
– Viime vuosina tämä on sanottu hyvin avoimesti. Vuoden 2014 Gazan operaation jälkeen muuan aseteollisuuden edustaja kertoi, että jokainen operaatio tuo potkua markkinoitiin. Toinen taas sanoi, että jos 20 vuoteen ei ole isoa operaatiota, siitä on suurta haittaa aseteollisuudelle.
– Israel ei tarvitse pelkästään palestiinalaisalueiden miehitystä, vaan myös operaatioita. Gazasta on tullut aseteollisuuden näyteikkuna.
Vardin mukaan kysymys ei ole pelkästään pommeista, vaan myös rajateknologiasta ja kevyemmistä aseista.
Eikä kysymys ole pelkästään Israelissa valmistetuista aseista.
– Esimerkiksi Gazan rajan palestiinalaisten mielenosoittajien niskaan on heitetty yhdysvaltalaista kyynelkaasua kanadalaisella laukaisumekanismilla kiinalaisvalmisteisesta lennokista. Israelin armeija liitti nämä yhteen ja antoi valmistajille tilaisuuden markkinoida tuotteitaan käytännössä testattuina.
Kontula ja antisemitismi
Jerusalemilainen Sahar Vardi on nuoresta lähtien vastustanut kotimaansa Israelin miehityspolitiikkaa. 18-vuotiaana hän kieltäytyi asepalveluksesta ja joutui sen takia kolmesti vankilaan. Nyt hän toimii kveekareiden American Friends Service Committeen Israelin-ohjelman johtajana.
Mitä mieltä Vardi on viime viikolla kohua herättäneestä kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) toiminnasta? Oliko Kontula antisemitistinen?
Vardin vastaus on: ei.
– Ei ole pelkästään ärsyttävää vaan myös vaarallista, että samaistetaan Israelin valtio, sen harjoittama politiikka ja juutalaiset. Kaikki israelilaiset eivät kannata miehityspolitiikkaa, eivätkä kaikki juutalaiset ole israelilaisia.
– Jos Israelin valtion harjoittaman miehityspolitiikan arvostelua pidetään antisemitisminä, se tarkoittaa miehityspolitiikan samaistamista juutalaisuuteen. Minusta tämä on antisemitismiä. Samalla se vähättelee todellista antisemitismiä, jota on olemassa.
Vardi ei myöskään hyväksy väitettä, että on antisemitististä olla nostamatta Egyptiä Israelin rinnalle Gazan saartajana.
– Israel piirittää Gazaa maalta, mereltä ja ilmasta. Israel vaatii sopimuksissaan Egyptin kanssa sitä ylläpitämään saartoa. Egypti ei käy silloin tällöin pommittamassa Gazaa. Kyllä, Egyptikin voisi toimia paremmin, mutta päävastuu on Israelilla.
Vardi toteaa, että Kontulan protestointi on osa tietoisuuden lisäämistä Israelin toiminnasta ja siksi tärkeää. Myös kytkentä Suomeen on suora.
– Suomi on juuri äsken ostanut ammuksia Israelista. Israelin puolustusministeri on nimennyt Suomen yhdeksi kohdemaista aseviennin laajentamiselle.
Kriittinen keskustelu herännyt
Sahar Vardi on nykyään keskittynyt Israelin miehityksen taloudelliseen puoleen, kuten juuri asekauppaan.
Vardi kertoo, että aiemmin ei Israelissa juuri ollut kriittistä keskustelua sotateollisuudesta.
– Kuluneen vuosikymmenen aikana tilanne on muuttunut monien aktivistien työn ansiosta. Kampanjoissa on ollut mukana vasemmistoa – mikä ei ole yllättävää – mutta myös uskonnollista oikeistoa, mikä on yllättävämpää.
Vardi selittää asiaa juutalaiseen perinteeseen kuuluvalla velvollisuudella olla ”valo kansakunnille”: pitää toimia oikein ja olla esimerkkinä muille. Asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ei ole tällaista toimintaa.
– Tämä on tuonut myös uuden jakolinjan Israelin politiikkaan. Raja kulkee silloin siinä, miten kytköksissä on on turvallisuuskoneistoon.
Kampanjoinnista tuloksia
Vardin mukaan kampanjointi on tuottanut tuloksia.
– Asevienti Etelä-Sudaniin ja Myanmariin on ilmeisesti lopetettu, vaikka emme aivan varmasti tiedä sitä. Nyt kampanjoidaan sen lopettamiseksi Filippiinien kanssa.
Asekauppaa koskevan lainsäädännön kiristämistä kannattavat kaikki keskustan ja vasemmiston puolueet, myös oikeistolaisen pääministerin Benjamin Netanjahun pääkilpailija, Benny Gantzin johtama keskustalainen Sininen ja valkoinen -puolue.
– On aika vaikea kenenkään suoraan väittää, että pitää myydä aseita ihmisoikeuksien rikkojille. Olemme siis saaneet vähän muutettua retoriikkaa, mutta tämä pätee vain siihen saakka, ettei kytketä asekauppaa miehityspolitiikkaan. Kun se mainitaan, kaventuu myötätunto.
Vardin mukaan työllisyysperusteella ei ole ollut kovin suurta sijaa aseviennin puolustelussa. Aseteollisuutta on viime vuosina yksityistetty runsaasti ja tuotantoa siirretty ulkomaille, muun muassa Intiaan ja Azerbaidžaniin. Tutkimus ja tuotekehitys on yhä Israelissa, mutta se ei ole suuri työllistäjä.
Velvollisuus yrittää
Israelissa on maaliskuun alussa vaalit, jotka ovat jo kolmannet vuoden sisällä. Vardin mukaan Gantz voisi olla vähän parempi vaihtoehto kuin Netanjahu. Ei kuitenkaan paljon, olihan kenraalitaustainen Gantz armeijan johdossa vuoden 2014 Gaza-operaation aikana.
Vardi katsookin politiikkaa pitemmällä perspektiivillä. Kysyttäessä, onko optimismille mitään näköaloja Lähi-idässä, hän sanoo, ettei kyse ole optimismista.
– Jos ajattelee ilmastonmuutosta, on vaikea olla optimisti. Siitä huolimatta on velvollisuutemme yrittää tehdä kaikki mahdollinen, koska muuten on seurauksena maailmanloppu. Ja vaikka emme tietäisi, miten tekomme vaikuttavat Israelin miehityksen loppumiseen, meidän täytyy yrittää, koska kyse on kirjaimellisesti ihmishengistä.
– Kaikki miehitykset loppuvat joskus, kyse on vain siitä, milloin näin tapahtuu. Israelin kovaa politiikkaa edistänyt Donald Trump on hänkin väliaikainen. Hänen jälkeensä voi tulla vastareaktio.
Sahar Vardin mukaan jossain vaiheessa aletaan neuvotella rauhasta.
– Siihen tarvitaan painetta molempia osapuolia kohtaan. Jos on poliittista tahtoa löytää ratkaisu, se löydetään, oli se sitten yhden valtion malli tai kahden valtion malli.
lehti 