KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Australia vähentää yritysten sääntötaakkaa ja edistää taloutta ympäristön kustannuksella – luonto vasta toipuu rajuista maastopaloista

– Kaivoksista riippuvaisia yhteisöjä tulee tukea muutoksessa vihreään energiaan, sanoo Australian WWF:n maan ja merien ekosysteemien terveydestä vastaavan yksikön johtaja Darren Grover sylissään koala nimeltään Maryanne.

– Kaivoksista riippuvaisia yhteisöjä tulee tukea muutoksessa vihreään energiaan, sanoo Australian WWF:n maan ja merien ekosysteemien terveydestä vastaavan yksikön johtaja Darren Grover sylissään koala nimeltään Maryanne. Kuva: Lehtikuva/

Australian WWF:n mukaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöä pitäisi tiukentaa. Nyt on huonoin mahdollinen ajankohta heikentää ympäristölakeja.

STT–Milja Rämö
24.9.2020 15.15

Australiassa hallitus on aikeissa höllentää ympäristönsuojelun lainsäädäntöä, vaikka ei ole kulunut edes vuotta siitä, kun maan tuhoisimmat maastopalot pyyhkäisivät miljoonia hehtaareja metsää maan tasalle. Palot vaikuttivat ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kolmeen miljardiin eläimeen, joista osa kuoli ja osa joutui pakenemaan.

– Tämä on huonoin mahdollinen ajankohta heikentää ympäristölakeja, kun tarkastelee muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sanoo Australian WWF:n maan ja merien ekosysteemien terveydestä vastaavan yksikön johtaja Darren Grover STT:lle.

– Ympäristölakien heikentäminen olisi pettymys. Niitä pitäisi kiristää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Australian metsät ovat vasta toipumassa eteläisen pallonpuoliskon viime kesän paloista.

Australian parlamentin alahuone hyväksyi kuun vaihteessa lain, joka siirtäisi vastuuta ympäristönsuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä osavaltioille. Tämä tarkoittaa Groverin mukaan sitä, että ympäristönsuojelulle ei olisi enää kansallisia standardeja. Jokainen osavaltio ja territorio voisi esimerkiksi itse arvioida merkittävien projektien vaikutuksia ympäristölle ja maailmanperintökohteille.

Maan ympäristöministerin Sussan Leyn mukaan muutoksilla halutaan muun muassa vähentää yritysten sääntötaakkaa ja edistää taloutta. Heinäkuussa julkaistussa katsauksessa arvioitiin, että nykyinen ympäristönsuojelua ja luonnon monipuolisuutta käsittelevä lainsäädäntö toisi yrityksille lisäkustannuksia.

Oppositiossa on syytetty hallitusta siitä, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavaa muutosta on viety läpi koronaviruksen leviämisen aiheuttamaan talouskriisiin nojaten. Kritiikin jälkeen maan ympäristöministeri on lupaillut, että ehdotettuihin muutoksiin lisättäisiin myös joitakin sitovia kansallisia standardeja. Uutta lainsäädäntöä on määrä käsitellä liittovaltion senaatissa ensi kuussa.

Grover tuo esiin, että Uuden Etelä-Walesin ja Queenslandin osavaltioissa on haluttu panostaa koaloiden suojeluun uusilla linjauksilla. Samalla kuitenkin Uudessa Etelä-Walesissa osavaltion hallitus joutui kuun alkupuolella asian takia sisäiseen kriisiin, kertoi Sydney Morning Herald.

Koronavirus on luonut tilaa vieraslajeille

Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssä ei kevään saapuessa voi olla huomaamatta kulman takana odottavaa maastopalokautta. Kaupungin laitamilla metsää kulotetaan mahdollisten palojen leviämisen ehkäisemiseksi, ja ilmassa haisee aika ajoin savu.

Australian metsät ovat vasta toipumassa eteläisen pallonpuoliskon viime kesän paloista. WWF:n Groverin mukaan palautumisessa ongelmaksi ovat muodostuneet muun muassa niin kutsutut puiden pelastushakkuut. Hän huomauttaa, että monet paloista kärsineet puut ovat yhä elossa ja ne ovat tärkeitä ekosysteemin toipumiselle, joten niitä ei tulisi kaataa.

Osissa metsistä koaloiden määrä on laskenut 70 prosentilla, Grover kertoo. Joihinkin metsiin koalat eivät ole lainkaan palanneet.

Grover huomauttaa, että monet mantereen lajit olivat vaarassa jo ennen niin sanottua mustaa kesää. WWF on uurastanut, jotta koala ja monet muut lajit eivät kuolisi Australiassa sukupuuttoon, mutta palokausi toi lajien katoamisen uhan lähemmäksi.

– Keskitymme usein koaloihin. Ne kuitenkin ovat vain jäävuoren huippu, hän sanoo.

– Jos koalat katoavat, kaikki lajit, jotka jakavat elinympäristön niiden kanssa – käärmeet, liskot, hyönteiset ja lajit, joita emme edes huomaa – ovat vaarassa.

Osalle palaneista alueista on Australian luonnolle ominaisten lajien sijaan saapunut vieraslajeja kuten villikissoja ja kettuja. Kissat uhkaavat pienempiä lajeja, jotka ovat palojen takia jääneet ilman suojaa.

Koronaviruksen mukana tulleet rajoitukset ovat myös tuoneet ongelmia luonnonsuojelulle. Kun metsänvartijat Victorian osavaltiossa, jossa maan koronatilanne on ollut tähän asti pahin, eivät ole päässeet töihin, vieraslajeilla on ollut enemmän liikkumatilaa.

Monet havahtuivat vasta palojen jälkeen tilanteen vakavuuteen

Australiassa maastopaloja seuraavan tutkimuskeskuksen mukaan tulevan kesän maastopalokausi tuskin on yhtä tuhoisa kuin musta kesä. Tyynenmeren merivirtojen La Niña -ilmiön takia itäiseen Australiaan voidaan odottaa kosteampaa kautta samalla, kun pohjoisessa ja lännessä kuivuus jatkuu.

WWF:n Groverin mukaan tulevat palot vaikuttavat myös villieläimiin. Vaikutukset voivat olla merkittävät, jos palot leviävät alueille, joilta eläimet ovat jo ennestään hakeutuneet turvaan, tai paloista toipuviin maastoihin, joihin eläimet ovat alkaneet palata.

– Emme usko näkevämme saman suuruusluokan paloja. Paikallisesti palot voivat olla tuhoisia.

Grover uskoo, että viime maastopalokausi herätti australialaiset ottamaan ilmastonmuutoksen vakavammin. Ihmiset näkivät maalle ikonisten eläinten hädän ja kuvia niistä kuolleina.

– Tilanne on ollut vähän outo. Australialaiset rakastavat luontoaan ja sen villieläimiä. Monet ovat palojen jälkeen sanoneet, että he eivät olleet tienneet villieläinten ja luonnon tilan vakavuutta.

Samasta syystä Grover näkee, että Australian kaivosteollisuuden myyminen kansalaisille tulee yhä vaikeammaksi. Ihmiset ovat nähneet konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset. Kaivokset ovat merkittävä osa Australian taloutta, ja maa on maailman suurin kivihiilen viejä.

Hänestä on ilmiselvää, että Australian tulee ottaa huomioon se, että energiateollisuus muuttuu ja kivihiilen suosio laskee.

– Kaivoksista riippuvaisia yhteisöjä tulee tukea muutoksessa vihreään energiaan.

Australiassa riittää uusiutuvaa energiaa kuten aurinkoa ja tuulta. Esimerkiksi australialaiseen autiomaahan on rakenteilla maailman suurin aurinkoenergiafarmi, josta Singaporen olisi tarkoitus tulevaisuudessa saada viidesosa energiastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään