Koronan raskas lasku näkyy työttömyytenä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita on koronan takia jopa 80 000 enemmän kuin muutoin olisi. Työttömiä oli elokuussa lähes neljännes enemmän kuin vuosi sitten.
Naisten työllisyys on heikentynyt selvästi enemmän kuin miesten. Naisvaltainen palvelusektori on kärsinyt tähän mennessä suhteellisesti eniten.
Monesti unohdetaan, että viennistä noin kolmannes tulee palvelusektorilta. Teollisuuden lisäksi myös palvelusektori kärsii viennin sakkaamisesta. Mitään nopeita muutoksia parempaan suuntaan ei ole näkyvissä, jos yritysten ennakkoarvioinnit toteutuvat täysimääräisesti.
Naisten työmarkkina-asema saattaa heikentyä pysyvästi pidemmäksi ajaksi, jos koronapandemia ei hellitä. Suomen suhteellisen hyvä tautitilanne ei auta, jos korona jatkaa leviämistään Euroopassa.
Naisten miehiä heikompi työttömyys jää osittain piiloon. Ravintola- ja matkailuala ovat otsikoissa, mutta muutaman naistyöntekijän työllistävät yritykset eivät päädy otsikoihin samaan tapaan kuin UPM:n Kaipolan paperitehtaan lakkauttaminen, Nesteen Naantalin öljynjalostamon alasajo tai Lahden Scanian bussikorituotannon lopettaminen.
Työttömyys kurittaa pitkässä juoksussa sekä ikääntyneitä työntekijöitä että vasta työpaikkaansa etsiviä nuoria. Eläkeputki olisi syytä säilyttää koronan aiheuttaman työttömyyden ajan. Se takaisi säällisen toimeentulon irtisanotuille.
Tosiasia on, että etenkin nyt kuudenkympin molemmin puolin on vaikea työllistyä. Se on ollut vaikeaa jo työvoimapulankin aikaan.
Työmarkkinajärjestöjen tulisi päästä sopimukseen eläkeputkesta marraskuun loppuun mennessä. Taistelu käydään eläkeputken lakkauttamisesta. Hyvä kompromissi olisi säilyttää eläkeputki koronatyöttömyyden ajan ja lakkauttaa vasta vaiheittain sen jälkeen, jos se on pakko tehdä.
Asenteiden ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan tulisi muuttua työpaikoilla. Muutosta on tapahtunut, sillä ikääntyneiden työllisyysaste on noussut merkittävästi, vaikka ei ollakaan Ruotsin tasolla.
uutiskirje 
