Kymsoten pääluottamusmies, kouvolalainen Mika Byman puhuu sosiaali- ja terveyspuolen työvoimapulasta. Hän arvioi, etteivät hoitajat ole alkaneet harkita alanvaihtoa vasta koronapandemian iskettyä, vaikka pandemia voi ajaa lopulliseen päätökseen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa puolet hoitajista on harkinnut alan vaihtoa koronan vuoksi.
– Puheen tasolla asia tulee usein vastaan ja porukkaa on lähtenytkin, Byman sanoo.
Työntekijäpulaa on ympäri Suomen.
– Se ei ole mitenkään yllätys. Asia on kytenyt pinnan alla pitkään.
Syyt ovat tutut: Työn vaativuus ei heijastu arvostukseen eikä varsinkaan palkkatasoon.
– Nämä ovat pääasialliset syyt siihen, mikä ajaa koulutettua väkeä pois alalta. Meillä on työvoimapula niin hoitajista kuin lääkäreistäkin.
Palkkakilpailua ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
– Palkkakilpailu olisi tietysti sinänsä selkeä ratkaisu, Byman hymähtää
– Mutta kun tietää, missä kunnossa kuntatalous on, sitä ei ole odotettavissa. Yhtälö alkaa olla tosi hankala.
Hän ei usko, että tilanne olisi poikkeuksellinen Kymenlaaksossa.
– Toki se, että täällä kunnat menettävät väestöä, se vanhenee ja sairastuvuus on korkeampi kuin muualla, vaikuttaa talouteen. Mutta työntekijäpulaahan on ympäri Suomen.
Askel kohti sote-uudistusta
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin vuoden 2019 alussa Kymsoten kuntayhtymään, jolla on reilut 6 000 työntekijää. Byman pitää hyvänä tuolloin tehtyä ratkaisua.
– Se oli hyvä ratkaisu, kun vertaa siihen, mikä olisi ollut vaihtoehto. Kunnat hoitaisivat palvelunsa yksin, hän sanoo.
– Nyt toivomme, että sote-maakuntauudistus menee maaliin. Tässä on jo otettu askelia siihen suuntaan.
Bymanin mielestä sote-uudistuksen valmistuminen helpottaisi useita asioita. Lisäksi rahoitusjärjestelyt järkevöityisivät
– Suora kuntarahoitus ei ole paras vaihtoehto. Jossain vaiheessa sen tilalle ehkä tulee sote-alueen verotusoikeus, hän sanoo.
Toinen tärkeä asia on paljon puhuttu demokratia.
– Nykyisen tyyppisissä kuntayhtymissä se ei ole kovin vahva, Byman muistuttaa.
– Nyt kaavailluissa suorissa maakuntavaaleissa asukkaat pääsisivät valitsemaan valtuutetut yhtymään tai millä nimellä sote-alueen päätöksentekoelin sitten toimiikaan.
Kymsotessa on otettu jo askelia sote-uudistuksen suuntaan. Samaa on tehty myös esimerkiksi naapurissa Eksotessa, jossa ollaan asiassa pidemmällä.
– Toimintoja on yhdenmukaistettu niin, että palvelu olisi tasalaatuista koko maakunnassa, Byman sanoo.
– Tietysti se on valitettavasti tarkoittanut välillä myös sitä, että jossain joku palvelu on huonontunut.
Huonontuminen ja palvelujen lakkauttaminen on koskenut useita ei-lakisääteisiä palveluja, joita on järjestetty vain ehkä yhdessä kunnassa.
– Tällainen oli esimerkiksi erityisryhmille suunnattu liikkuva päivätoiminta, joka kiersi tarjoamassa aktiviteettia ryhmän asiakkaille, hän sanoo.
Eniten työtä on teettänyt toimintatapojen yhteensovittaminen.
– Henkilöstöhallinnolla on ollut paljon tekemistä, kun kuuden kunnan ja entisen kuntayhtymän henkilöstö ja tavat on sovitettu yhteen. Mutta se helpottaa tilannetta soten tullessa.
Byman on vahvasti sitä mieltä, että valtakunnallinen sote-uudistus tarvitaan.
– Uskon, että sillä saataisiin järjestelmä tasalaatuiseksi koko Suomen osalta ja palvelut toimimaan. Samalla estettäisiin myös järjetöntä paniikissa tehtävää yksityistämistä, jota nyt on nähty. Paniikki iskee, kun rahat ovat loppu ja haetaan jostain äkkiä ratkaisu, jolla saadaan taseet kuntoon.
Näköalapaikalla
JHL:n pääluottamusmiehenä toimiva Byman valittiin elokuussa SAK:n edustajiston varapuheenjohtajaksi. Hän kuvailee tehtävää näköalapaikaksi. Sen lisäksi, että saa olla yksi puheenjohtajista kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan edustajiston kokouksissa, pääsee osallistumaan SAK:n hallituksen kokouksiin, joita pidetään kuukausittain.
– Edustajistossakin käydään hyvää keskustelua, pääsee kuulemaan kentän ääntä ja tutustumaan ihmisiin, vaikuttamaan ja tuomaan omia näkökulmia, hän sanoo
– SAK vahvistaa ay-liikkeen yhtenäisyyttä, joka on koetuksella kun kaikennäköistä tulee toiselta puolelta.
Hallituksessa taas pääsee tuomaan kentän ääntä esiin sen lisäksi.
– Siellä istuu lähinnä liittojohtajia ja olen niitä harvoja kentän edustajia, Byman sanoo.
Hän pitää SAK:n roolia merkittävänä aikana, jolloin työnantajapuoli uhittelee.
– Taas SAK:n hallituksen kokouksessa huomasi, kuinka merkittävää on se, miten asiat organisoidaan ja miten viestitään yhdessä ulospäin. SAK:n koordinoiva rooli korostuu. Tällaisessa tilanteessa se on ensiarvoisen tärkeää, että on yhteinen foorumi, jonka kautta asioita viedään eteenpäin.
uutiskirje 
