Afrikan vapaakauppa-alueen (AfCFTA) päätoimipaikka avautui Ghanan Accrassa jo elokuussa, mutta koronapandemian vuoksi vapaakauppa alkaa vasta ensimmäinen tammikuuta 2021. Aloitus on puoli vuotta suunniteltua myöhemmin.
Toistaiseksi kolmisenkymmentä mantereen maata on ratifioinut sopimuksen, joka poistaa tullimaksut 90 prosentilta Afrikassa valmistetuista tavaroista, madaltaa muita kaupan esteitä ja takaa ihmisten vapaan liikkuvuuden. Jos kaikki Afrikan Unionin maat lopulta ratifioivat allekirjoittamansa sopimuksen, AfCFTA:sta tulee valtioiden lukumäärällä mitaten maailman suurin kauppaliitto.
Ghanalaisen BE Kollektive -yrityksen omistaja Meron Dagnew odottaa tammikuuta kiihkeästi. Dagnew tuo Etiopiasta kahvia Ghanaan ja vie Ghanasta kaakaota Etiopiaan.
– Toivon, ettei minun enää tarvitse maksaa tullia jopa 35 prosenttia tavaroitteni arvosta. Toivon, että pian voin viedä kaakaota ja kahvia muihin Afrikan maihin ongelmitta ja tehdä enemmän voittoa, laajentaa yritystäni ja palkata lisää ihmisiä, Dagnew sanoo.
Afrikan sisäisessä kaupassa on rakenteellisia ongelmia, joita tullimaksujen poistuminen lievittää. Pahimpiin kuuluu kilpailu isojen kansainvälisten brändituotteiden kanssa. BE Kollektiven kilpakumppani on Nescafé, jonka kahvia vähittäiskauppiaat tuovat maahan.
– On ongelma, että Euroopasta tai Aasiasta Nescaféta maahan tuovat maksavat paljon vähemmän tullia kuin minä. Euroopan ja Aasian maat ovat tehneet itselleen suotuisia kauppasopimuksia afrikkalaisten maiden kanssa, joten tällä hetkellä Afrikan sisäistä kauppaa tekevät ovat alakynnessä, Meron Dagnew toteaa.
AfCFTA:n pääsihteeri Wamkele Mene arvioi, että kymmenessä vuodessa Afrikan sisäinen kauppa voi kasvaa nykyisestä 18 prosentista 50:een prosenttiin.
Pelkkä tullien poistaminen ei tosin vielä riitä, jotta Afrikan yrittäjät pystyisivät täysin hyödyntämään nyt aukeavaa vapaakaupan mahdollisuutta. Mantereen infrastruktuuri on surkeassa jamassa. Maanteiden kunnostus ja siitä seuraava tavaroiden nopeampi liike paikasta toiseen voisi nostaa kulutustavaroiden tuottajien voitot jopa 300 miljardiin euroon vuodessa.
Valtioiden odotetaan myös suojelevan paremmin niitä, jotka käyvät epävirallista kauppaa rajojen yli. Epävirallista tuontia ja vientiä harjoittavista 70 prosenttia on naisia, jotka miehiä enemmän kärsivät korruptiosta ja turvattomuudesta.
lehti 