Demokratian mustia päiviä on ollut tusinoittain Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin yli 10 vuotta yhtäjaksoisesti kestäneellä valtakaudella. Tiistai 27. huhtikuuta 2021 oli yksi niistä.
Tuolloin oikeistopopulistinen Fidesz runnoi parlamentissa läpi lain, joka siirtää muun muassa 11 valtion yliopistoa kiinteistöineen ”yleishyödyllisten omaisuudenhoitosäätiöiden” hallintaan. Fideszillä on 199-paikkaisessa parlamentissa niukka kahden kolmasosan enemmistö.
Säätiöiden johtopaikoille nimitettiin pikavauhtia Orbánin hallinnon luottomiehiä: entisiä ja nykyisiä ministereitä, valtiosihteereitä ja fidesziläisiä pormestareita. He vastaavat tästedes yliopistojen henkilövalinnoista ja opetuksen päälinjoista.
Unkarin yliopistoilla on viime vuosiin asti ollut laaja autonomia. Muutoksen jälkeen 70 prosenttia valtion yliopistoista toimii uusien organisaatioiden alaisuudessa.
– He (fidesziläiset) haluavat päättää, mitä Unkarissa opetetaan ja mitä tutkitaan. He haluavat ideologisen kontrollin yliopistoihin, sanoo Unkarin Tiedeakatemian entinen johtaja József Pálinkás, joka on lakipaketin yksi äänekkäimmistä arvostelijoista.
Tiedeakatemia on Unkarin vanhin ja arvostetuin tiedelaitos. Orbán otti sen 15 tutkimusyksikköä komentoonsa kesällä 2019, perustellen päätöstä muun muassa talouselämän tarpeilla.
”Kansallisomaisuuden ja vallan ryöstö”
Parlamentin hyväksymä lakipaketti ei koske vain yliopistoja vaan se antaa aloitusluvan kaikkiaan 32 säätiölle. Säätiöiden hallintaan on tarkoitus siirtää valtion instituutioita ja niiden omaisuutta miljardien eurojen arvosta.
Säätiöt saavat esimerkiksi teattereita, museoita, lomakeskuksia, maatalousmaata ja strategisesti tärkeiden yritysten kuten öljy-yhtiö MOL:in ja lääketehdas Richterin osakkeita. Tarkkaa luetteloa säätiölle siirrettävästä omaisuudesta ei vielä ole.
Orbánin hallinto on perustellut organisaatiouudistuksia ”toiminnan tehostamisella” ja ”valtion roolin määrittelemisellä uudelleen”. Orbán rakentaa Unkarista kansallismielistä, kristillisille ja konservatiivisille perhearvoille perustuvaa yhteiskuntaa ja vastustaa maahanmuuttoa.
Unkarin oppositio puolestaan kutsuu uudistusta ”kansallisomaisuuden ja vallan ryöstöksi” vaalien alla.
Huhtikuussa 2022 Unkarissa järjestetään parlamenttivaalit. Unkarin hajallaan ollut oppositio on yhdistynyt vaaleja varten sateenkaarikoalitioksi, ja mielipidekyselyjen mukaan sillä on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus syrjäyttää Fidesz vallasta. Yhteistyön avulla oppositio sai haltuunsa useita isoja kaupunkeja, esimerkiksi Budapestin, syksyn 2019 paikallisvaaleissa.
”Valtiota ja valvontaa heikennetään”
Riippumattoman 444.hu-uutissivuston kolumnisti Péter Magyari sanoo, että säätiöt ovat Orbánin keino valmistautua mahdolliseen vaalitappioon.
– Vaikka Fidesz häviäisi, se aikoo säilyttää määräysvaltansa heikentämällä valtiota ja demokraattista valvontaa, Magyari arvioi.
Säätiöt voidaan rinnastaa yksityiseksi omaisuudeksi, ja niissä valtion varallisuus on ”suojassa”, jos hallitus vaihtuu. Säätiöiden purkamiseksi tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa.
Vaikka Fidesz häviäisi, se aikoo säilyttää määräysvaltansa heikentämällä valtiota ja demokraattista valvontaa
Unkarin parlamentti antoi säätiöille lisää itsemääräämisoikeutta joulukuussa 2020 tehdyn perustuslakimuutoksen yhteydessä. Muutoksen jälkeen säätiöiden ei enää tarvitse tehdä tiliä rahankäytöstään valtiolle. Edunvalvojen vakanssit ovat elinikäisiä.
Parlamentti hyväksyi muutoksen sen jälkeen, kun EU oli lopulta ujuttanut oikeusvaltioperiaatteen EU-tukien jakoperusteisiin. EU:n tarkoituksena on estää demokratian vastainen toiminta ja korruptio jäsenvaltioissa. Unkari vastusti uudistusta, mutta taipui lopulta kompromissiin.
”Korruption riski kasvaa”
– Enää ei ole väliä, kuinka kevään vaaleissa käy. On vain Orbán ja hänen uskolliset lakeijansa, sanoo riippumaton kansanedustaja Ákos Hadházi.
Hadházi on entinen fidesziläinen. Hän on tutkinut Orbánin hallinnon korruptiota ja esimerkiksi EU-tukien päätymistä pääministerin lähipiirille. Kansainvälissä vertailuissa Unkari on EU:n korruptoituneimpia valtioita Bulgarian ja Romanian kanssa.
– Valtion omaisuuden siirrot säätiöille eivät ole missään linjassa EU-lainsäädännön kanssa. Kaikki riippuu siitä, miten kauan Bryssel ja Berliini haluavat rahoittaa tällaista järjestelmää, Hadházi sanoo.
Unkarin hallituksen tarkoituksena oli rahoittaa yliopistojen hallintouudistus EU:n koronaelvytyspaketista. Hallitus kuitenkin perääntyi, kun ryhmä europarlamentaarikkoja vaati asiasta selvitystä. Meppien mielestä säätiöissä EU-tukien käyttöä ei voida enää valvoa ja korruption riski kasvaa.
Orbánin valtakoneistolla on jo hallussaan lähes koko yhteiskunta, esimerkiksi oikeuslaitos ja media.
Lokakuussa 2020 Unkarin parlamentti nimitti korkeimman oikeuden johtavaksi tuomariksi hallituksen luottomiehen, vaikka kansallinen tuomarineuvosto vastusti nimitystä kiivaasti. Hänen toimikautensa on yhdeksän vuotta.
Hallitusmyönteisen median Orbán säätiöitti jo loppuvuodesta 2018. Tuolloin Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiö (KESMA) sai paitsi verovaroin rahoitettavan sähköisen median ja ”lahjoituksena” myös 470 yksityisomistuksessa ollutta tiedotusvälinettä.
Oppositio järjestää esivaalin
Mielipidekyselyt povaavat huhtikuun 2022 vaaleista tiukkaa kisaa ja oppositiolle korkeintaan niukkaa voittoa. Enemmästä oppositio ei voi edes uneksia, sillä Orbánin hallinnon räätälöimä vaalilaki suosii Fidesziä.
Kaikki oppositiossa eivät kuitenkaan pidä Unkarin tulevaisuutta yhtä synkkänä kuin kansanedustaja Ákos Hadházi.
– Erilaisia teknisiä keinoja on olemassa esimerkiksi yliopistojen autonomian palauttamiseksi. Lakimiehemme selvittelevät niitä, sanoo Demokraattisen koalition (DK) kansanedustaja Gergely Arató riippumattoman Telex-uutisportaalin haastattelussa.
Sosiaaliliberaalin DK:n lisäksi sateenkaarikoalitiossa ovat Unkarin sosialistipuolue (MSZP), liberaali Momentum, vihreisiin lukeutuvat LMP ja Vuoropuhelu (Párbeszéd) sekä oikeistokonservatiivinen Jobbik, jonka rasitteena on äärioikeistolainen menneisyys.
Oppositio asettaa yhteiset kansanedustajaehdokkaat sekä yhteisen pääministeriehdokkaan, joka valitaan amerikkalaistyylisessä esivaalissa syksyllä 2020. Yksi mahdollinen yhteisehdokas on Budapestin pääpormestari Gergely Karácsony, jonka uskotaan ilmoittautuvan kisaan lähiaikoina.
lehti 