Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona arvionsa Suomen taloudesta. Suuria yllätyksiä se ei tarjonnut, mutta keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà löysi muutaman mielenkiintoisen noston VM:n papereista.
– Isoin muutos valtiovarainministeriön ennusteessa oli vaihtotaseen päivittäminen viime vuoden osalta. Vielä joulukuussa VM ennusti yhden prosentin alijäämää vuodelle 2020, mutta nyt se korjasi, että vaihtotase oli ylijäämäinen 0,3 prosenttia. Vaihtotaseen myös ennustetaan pysyvän ylijäämäisenä, Lainà kertoo KU:lle.
Kyse on hänen mukaansa merkittävästä asiasta.
– Tämä tarkoittaa, ettei Suomi kokonaisuutena velkaannu ulkomaille. Se on velkakestävyydelle tärkeä asia. Suomen ei nyt myöskään ennusteta velkaantuvan ulkomaille lähivuosina, hän sanoo viitaten ennusteeseen, jonka mukaan vaihtotase pysyy ylijäämäisenä.
Lainà sanoo ihmetelleensä VM:n ennustetta jo joulukuussa. Silloin vuosi oli lähes ohi, mutta ministeriö ennusti silti prosentin alijäämää.
– Ehkä tämä kertoo ennusteprosessista, Lainà pohtii.
Elvyttävälle linjalle kysyntää
Toinen mielenkiintoinen asia Lainàlle VM:n luvuissa oli tuotantokuilu, joka on edelleen negatiivinen. Se on myös pysymässä VM:n mukaan negatiivisena lähivuodet.
– Eli meillä on edelleen käyttämätöntä kapasiteettia. Tämä tarkoittaa, että puheet talouden mahdollisesta ylikuumenemisesta ovat vailla pohjaa.
Koska tuotantokuilu on edelleen negatiivinen, on Lainàn mukaan perusteltua jatkaa elvyttävällä linjalla.
– Kysymys on siitä, miten nopeasti haluamme sulkea tuon kuilun. Me kuromme edelleen kiinni koronan aiheuttamaa monttua. Taloudessa on nopeaa kasvua, mutta se ei tarkoita ylikuumenemista.
Työllisyyden hoito onnistunut
Vaihtotaseen lisäksi Lainà nostaa yllätykseksi VM:n ennusteesta työllisyyden nopean palautumisen.
– Jo ensi vuonna olisimme työllisyysastetta katsoen koronakriisiä edeltävissä lukemissa. Se oli yllättävä puoli, että työmarkkinat ovat kestäneet koronakriisiä. Sitä voisi sanoa poikkeukselliseksi.
Hän nostaa esiin, että vuonna 2023 VM ennustaa työllisyysasteen nousevan korkeammalle kuin ennen koronakriisiä.
– Työllisyyden hoito on onnistunut erittäin hyvin, jos näin pienillä vahingoilla selvitään. Työttömyysasteessa kehitys on vähän hitaampaa, siinä vasta vuonna 2023 oltaisiin samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä.
Lopuksi Lainà mainitsee vielä julkisen talouden.
– Ensi vuonna VM ennusti, että julkisen talouden alijäämä olisi enää alle kolme prosenttia. Sehän on kuuluisa EU:n finanssipolitiikan sääntö. Suomi täyttäisi sen jo ensi vuonna. Se oli vähän yllättävää.
– Koronakriisistä ei jää hirveän suuria häntiä Suomen julkiselle taloudelle.
Se kertoo hänen mukaansa elvytyksen merkityksestä.
– Monesti unohtuu, että kriisin aikana elvyttäminen ei tarkoita julkisen talouden tilanteen heikentämistä. Päinvastoin. Jos nämä ennusteet toteutuvat ja vaikka velkaantuminen on koronakriisin aikana ollut aika suurta, niin kriisin jälkeinen velkaantuminen jää aika maltilliseksi kovan talouskasvun ansiosta.
lehti 