Ranskan eurooppaministerin Clement Beaunen mukaan on ”erittäin vakavaa”, jos mediatiedot Yhdysvaltain harjoittamasta eurooppalaisten huippupoliitikkojen vakoilusta pitävät paikkansa. Ministerin mukaan on syytä selvittää, ovatko tanskalaiset syyllistyneet virheisiin yhteistyössään amerikkalaisten tiedusteluorganisaatioiden kanssa.
Beaunen mukaan asiaa ei pidä vähätellä, koska luottamus liittolaisten välillä on tärkeää. Nato-maille tarjoutuu tilaisuus keskustella asiasta jo huomenna, kun sotilasliiton ulko- ja puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin.
Useat eurooppalaismediat kertoivat eilen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n vakoilleen Tanskan sotilastiedustelun FE:n avustuksella liittolaismaiden poliitikkoja muun muassa Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Kohteena olisivat olleet muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä entinen ulkoministeri, nykyinen liittopresidentti Frank-Walter Steimeier.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on vaatinut Tanskalta selvitystä asiasta, samoin Norja. Myös Saksassa on oltu asiasta pöyristyneitä.
Tanskan sotilastiedustelu FE ilmoitti STT:lle sähköpostitse, ettei se aio kommentoida mediatietoja vakoiluyhteistyöstä.
Obama lupasi lopettaa
Venäjällä maanpaossa oleva amerikkalainen tietovuotaja Edward Snowden jakoi Twitterissä maanantain vastaisena yönä tapausta koskevia uutisjuttua ja höysti niitä niin tanskan- kuin saksankielisillä kommenteilla.
– Jospa olisi ollut joku syy tutkia asiaa vuosia sitten. Voi, miksi kukaan ei varoittanut meitä, Snowden kommentoi ironisesti tanskaksi.
Snowden paljasti vuodoillaan Yhdysvaltain massiivisen tele- ja tietoverkkoseurannan vuonna 2013. Silloinen presidentti Barack Obama lupasi paljastusten jälkeen lopettaa liittolaismaiden johtajien vakoilun. Toistaiseksi ei ole selvää, tapahtuiko nyt kohun kohteena ollut vakoilu ennen lupauksen antamista vai sen jälkeen
Ruotsalaisen tiedusteluanalyysin emeritusprofessorin Wilhelm Agrellin mukaan tiedot amerikkalaisten vakoilutoiminnasta eivät todellisuudessa tule poliitikoille minkäänlaisena yllätyksenä.
– Ulospäin ruotsalaisten poliitikkojen täytyy luonnollisesti olla hämmästyneitä ja tuohtuneita ja vaatia selvitystä, mutta todellisuudessa he tietävät täsmälleen, mistä on kysymys, Agrell sanoo TT:n haastattelussa.
Kumppanuussopimukset taustalla
Agrellin mukaan ystävällismielisten maiden vakoilu voi vaikuttaa suuresta yleisöstä käsittämättömältä, mutta sitä se ei todellisuudessa ole. Kaiken taustalla on se, että nykypäivän signaalitiedustelu perustuu kuitukaapeleissa kulkevan tiedon keräämiseen.
– Lännessä Yhdysvallat ja NSA ovat keskeinen toimija, jolla on siihen tarvittava tekniikka. He solmivat kumppanuussopimuksia yksittäisten maiden ja niiden signaalitiedustelupalveluiden kanssa, Agrell selvittää.
Tällaiset sopimukset Yhdysvalloilla on niin Tanskan sotilastiedustelun FE:n kuin myös Ruotsin FRA:n kanssa. Sopimusten puitteissa kumppanit keräävät tietoliikennekaapeleista itseään kiinnostavaa tietoa.
Agrellin mukaan sopimusten olemassaolo tuli tietoon Snowdenin paljastusten myötä. Niissä kuitenkin on Agrellin mukaan rajoitus, jonka mukaan isäntämaata ei saa ”kuunnella”.
– Eli ruotsalaispoliitikkoja ei voi kuunnella FRA:n kautta, mutta FE:n kautta se käy päinsä, Agrell selvittää.
Hänen mukaansa sinänsä oudolta vaikuttava toiminta saa selityksen, kun tuntee taustalla olevat sopimukset sekä tiedustelussa käytettävän tekniikan.
uutiskirje 
