Pian sen jälkeen, kun Etiopian armeija vajaa vuosi sitten valtasi maan pohjoisosassa sijaitsevan Tigrayn osavaltion pääkaupungin Mekellen ja tukahdutti alueen johtajien käynnistämän kapinan, kirjoitin tällä palstalla, että taistelut Tigrayssa tulevat jatkumaan ja pahimmassa tapauksessa luvassa voi olla pitkään kestävä sissisota.
Ennuste piti paikkansa. Sissisotaa käytiin kuukausien ajan. Etiopian hallitus katkaisi puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelun koko osavaltion alueella. Pankit joutuivat lopettamaan toimintansa. Ruokakuljetukset pysäytettiin osavaltion rajalle.
Etiopian armeijan sotilaat polttivat viljavarastoja, tuhosivat vesijohtoja, ryöstivät sairaaloita ja raiskasivat naisia. Ainakin kaksi miljoonaa ihmistä pakeni kodeistaan, osa heistä naapurimaahan Sudaniin.
Viime kesäkuussa Tigrayn osavaltioarmeijan joukot ajoivat lopulta Etiopian hallituksen armeijan pois osavaltion alueelta ja jatkoivat hyökkäystä naapuriosavaltioiden alueille.
Pakenevan hallitusarmeijan sotilaat polttivat taloja ja varastivat kotieläimiä.
YK:n mukaan yli viisi miljoonaa ihmistä Tigrayssa on nyt hätäavun tarpeessa ja arviolta 400 000 ihmistä näkee nälkää. Etiopian hallitus ei ole kuitenkaan päästänyt avustusrekkoja alueelle. Vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pääministeri Abiy Ahmed käyttää tarkoituksellisesti nälänhätää aseena sodassa.
Viime viikolla Etiopian kriisi nousi ulkomaanuutisten keskiöön, kun Tigrayn joukot saivat haltuunsa naapurimaan Djiboutin satamaan johtavan maantien ja onnistuivat näin katkaisemaan maan ulkomaankaupan tärkeimmän liikenneväylän. Tigrayn joukkojen johtajat uhkasivat seuraavaksi hyökätä maan pääkaupunkiin Addis Abebaan.
Useimmat länsimaat kehottivat kansalaisiaan poistumaan maasta välittömästi.
Pääministeri Abiy Ahmed on esiintynyt sotajohtajana ja käskenyt etiopialaisia liittymään armeijaan.
– Tulemme hautaamaan vihollisen vereen ja kohottamaan Etiopian kunnian taas korkealle, pääministeri totesi asevoimien päämajassa pitämässään puheessa.
Samaan aikaan tuhansia Tigraysta kotoisin olevia ihmisiä on pidätetty ”epäiltynä yhteistyöstä terroristien kanssa”. Pidätyksiä on tehty kotietsinnöissä, busseissa ja ravintoloissa. Tigreläisten omistamat kaupat Addis Abebassa on suljettu.
Tigrayn osavaltiosta kotoisin olevat tigret olivat 27 vuoden ajan keskeisimmissä asemissa Etiopian hallituksessa ja asevoimissa. Valta-asema johtui siitä, että Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) oli päävastuussa, kun Neuvostoliiton tukema sotilasdiktatuuri ajettiin vallasta pitkään jatkuneen sisällissodan päätteeksi vuonna 1991.
Abiy Ahmedin tultua pääministeriksi vuonna 2018 tigret on syrjäytetty hallituksesta ja entisiä ministereitä ja upseereja vastaan on nostettu syytteet korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista.
110 miljoonan asukkaan Etiopia on liittovaltio, jossa yksittäisillä osavaltioilla on laaja itsehallinto ja omat asevoimat. Perustuslain mukaan osavaltiolla on myös oikeus julistautua itsenäiseksi valtioksi.
Taistelut käynnistyivät vuosi sitten pian sen jälkeen kun Abiy Ahmed päätti lykätä parlamenttivaaleja koronan takia. Tigrayn osavaltiossa järjestettiin kuitenkin vaalit, jotka TPLF voitti ylivoimaisesti. Abiy Ahmedin hallitus piti vaaleja laittomina, ja Etiopian armeija keskitti joukkoja Tigrayn rajoille.
Ennen kuin liittovaltion joukot ehtivät hyökätä alueelle, osavaltioarmeijan sotilaat ottivat valvontaansa alueella olevat kasarmit. Hallitusarmeija aloitti ilmaiskut, ja liittovaltion joukot valtasivat Tigrayn isoimmat kaupungit muutamassa viikossa.
Sodan jatkuminen oli kuitenkin arvattavissa, sillä Etiopian asevoimien sotilaista lähes puolet oli kotoisin Tigraysta ja taisteli nyt kotiosavaltion puolella. TPLF:llä oli myös vuosikymmenten kokemus sissisodasta ja taisteluista pohjoista naapuria Eritreaa vastaan.
Addis Abeban valtaaminen ei silti liene Tigrayn johtajien päällimmäisenä tavoitteena juuri nyt. Ainakin aluksi heille riittänee se, että avustusrekat pääsevät taas ajamaan ruokapulasta kärsivän osavaltion alueelle kuukausia kestäneen saarron jälkeen.
uutiskirje 
