Metsäjättien ja erityisesti UPM:n askeleita on Suomessa viime aikoina seurattu laajasti. Yhtiö ilmoitti vuosi sitten sulkevansa 450 työntekijää työllistävän Kaipolan paperitehtaan. Jämsän kaupungille päätös oli järkytys, koska yhteisö on elänyt pitkälti yhden leipäpuun varassa.
Samaan aikaan UPM rakentaa uutta, maailman suurinta sellutehdasta Etelä-Amerikassa Uruguayssa. UPM omistaa myös toisen, 10 vuotta sitten mielenosoitusten saattelemana rakennetun tehtaan Uruguayn ja Argentiinan rajalla. Nyt nouseva jättimäinen sellutehdas tulee maan keskiosiin valtion tärkeimmän joen Rio Negron varrelle.
Suomen Kansallisteatteri ja Metsä geopolitiikan näyttämönä -hanke valmistavat vuosina 2021-2024 dokumenttiteatteriesityksen UPM:n toiminnasta Uruguayssa.
Dokumenttiteatterin työtapana on koota aineistoa sekä Suomesta että Uruguaysta. Näkökulma UPM:ään on erilainen meillä ja Uruguayssa. Dokumenttiteatterissa kiinnostavia ovat sellaisten ihmisten omakohtaiset todistukset, joita asia suoraan koskettaa. Näyttämöllä voi olla ammattinäyttelijöiden lisäksi myös ”kokemusasiantuntijanäyttelijöitä”, jotka kertovat tarinaansa paitsi sanoin, kehollaan, äänellään ja läsnäolollaan.
Suomalaista
kolonialismia
Esityksen ohjaa uruguaylainen Marianella Morena. Ensi-ilta on 2024. Taiteilijajoukko kävi äskettäin Kaipolassa kuulemassa irtisanottuja ja tutustumassa Kaipolan tehtaan ympäristöön samoin kuin Jämsänkosken tehdasmiljööseen.
Teatterihankkeen suunnittelija, näyttelijä Jussi Lehtonen kertoo, että dokumenttiteatterin työskentelytapana on kuunnella ihmisten tarinoita. Niitä kootaan nyt niin Suomessa kuin Uruguayssa.
– Kiinnostavia ovat omakohtaiset todistukset ihmisiltä, joita asia suoraan koskettaa, kertoo Lehtonen.
Kaipolan tehtaan sulkemiseen liittyvät tarinat kiinnostavat dokumentin tekijöitä edelleen. Lehtonen toivoo saavansa lisää yhteydenottoja kaipolalaisilta.
Kiinnostava asia hankkeessa on Jussi Lehtosen mukaan suomalainen kolonialismi.
– Suomalaisethan sanovat, että emme ole kolonialisteja, koska meillä ei ole koskaan ollut siirtomaita. Kuitenkin suomalaisomisteisten yhtiöiden toiminta on osa kansainvälistä kapitalismia, jossa siirretään tuotantoa halvan työvoiman maihin sekä hyödynnetään kehittyvien talouksien luonnonvaroja ekstra-aktiivisesti. Samalla ulkoistetaan myös tiettyjä ympäristöongelmia – mutta nehän eivät meitä suomalaisia kiinnosta, kun ongelmat ovat Uruguayssa?
UPM sai kansanvihollisen
roolin Uruguayssa
Jättimäinen sellutehdas on tulossa Uruguayn keskiosiin, maan merkittävimmän joen Rio Negron varrelle. Tuotanto alkaisi vuoden 2022 lopulla. Vastaanotto on ristiriitainen. Puolustajia on,ja heille riittää, että UPM lupaa muun muassa tehtaan synnyttävän kaikkiaan jopa 10 000 työpaikkaa ja nostavan maan bruttokansantuotetta parilla prosentilla.
Tehdashankkeen paikallinen vastustus perustuu huoleen Rio Negron vesistöstä, ennen muuta pohjaveden vähentymisestä ja siitä koituvista ongelmista kuten maaperän köyhtymisestä.
Tehdashankkeen paikallinen vastustus perustuu huoleen Rio Negron vesistöstä
Tehtaan käyttämä puuraaka-aine on nopeakasvuista eukalyptusta, jota kasvatetaan valtavissa plantaaseissa. Maa on pääosin ruohotasankoa ja kun sille istutetaan isoja plantaaseja, pohjaveden määrä vähenee ja maa köyhtyy. Paikallista väkeä suututtaa ison ulkomaisen yhtiön poliittinen valta. Maan hallitus tukee vahvasti yhtiötä ja on tehnyt UPM:n kanssa salaisen sopimuksen. Paitsi että tehdas ei juurikaan maksa veroja, yhtiötä tuetaan monin tavoin infra- ym. hankkeissa.
UPM ollut jo
kerran näyttämöllä
Teatteriesityksen ohjaaja Marianella Morena tunnetaan radikaaleista klassikkotulkinnoistaan. Hän nosti jo vuonna 2019 UPM:n näyttämölle Uruguayn Kansallisteatterissa norjalaisen Henrik Ibsenin klassikkonäytelmän Kansanvihollinen uudelleentulkinnalla.
Kansanvihollisen alkuperäisessä versiossa norjalaisen pikkukaupungin kylpylän vedet alkavat yllättäen saastua ja asukkaat kohtaavat vakavan moraalisen ongelman, jossa vastakkain ovat kaupungin taloudellinen etu ja ihmisten terveys. Myös UPM:n uudella tehtaalla on puolustajansa ja vastustajansa.
– Investoinnilla on niin valtava vaikutus maan talouteen, infrastruktuuriin, ympäristöön ja elinkeinoihin, että siihen on vaikea ottaa itsestään selvää kantaa, sanoo Morena.
Morena katsoo dramaturgina tehtäväkseen dekolonialisoida Ibsenin teksti, tehdä siitä omansa.
– Olemme täydellinen apaja kolonialisteille. Espanjan kielen kautta meidän sisällämme on heitä varten tila jo valmiina. Latinalainen Amerikka tarvitsee kaikelle hyväksynnän Euroopasta. Nyt suomalainen suuryritys saa tukevan otteen meidän luonnonvaroiltaan rikkaasta maastamme. Kyllä se on groteski kapitalistinen haltuunotto.
Metsä geopolitiikan näyttämönä
Metsä geopolitiikan näyttämönä on suomalais-uruguaylainen dokumentaarinen taidehanke.
Ensimmäinen vaihe tapahtuu uruguaylaisessa Riveran kaupungissa sijaitsevassa Caranchon vankilassa, jonka vankien tarinoista valmistetaan teatteriesitys suomalaisen teatteriohjaaja Jussi Lehtosen johdolla.
Toisessa vaiheessa Suomen Kansallisteatteriin valmistetaan teatteriesitys, joka käsittelee muun muassa suomalaisomisteisen metsäteollisuusyhtiö UPM Kymmenen Uruguayhin rakentaman maailman suurimman sellutehtaan vaikutuksia. Esitystä varten kerätään aineistoa myös Suomesta. Esityksen ohjaa uruguaylainen teatteriohjaaja Marianella Morena Esityksen ensi-ilta on vuoden 2024 alussa.
Hankkeen kolmas vaihe on hankkeen nimeä kantava taiteellisen tutkimuksen tapahtuma, joka toteutetaan keväällä 2024 Helsingissä. Tapahtumassa pohditaan metsän eri merkityksiä, sekä sitä miten taide voi tehdä näkyväksi uuskolonialismin kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka helposti jäävät piiloon globaalin talouden toimintatavoissa. Keskustelua ja erilaisia taiteellisia ulostuloja sisältävän tapahtuman suunnittelee kuraattori ja väitöskirjatutkija Satu Herrala.
Hanketta rahoittaa Koneen säätiö ja sen yhteistyökumppanina toimii Kansallisteatterin lisäksi uruguaylainen PROAC-kansalaisjärjestö.
lehti 