Chilessä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalien toinen kierros, jossa vastakkain ovat vasemmiston laajan yhteisrintaman ehdokas, 35-vuotias Gabriel Boric ja äärioikeistolainen, diktaattori Augusto Pinochetin ihailijaksi tunnustautuva José Antonio Kast.
Vasemmiston ehdokas Gabriel Boric on mielipidekyselyn perusteella hienoinen ennakkosuosikki, vaikka Kast saikin ensimmäisellä kierroksella hiukan enemmän ääniä.
Gabriel Boric on entinen opiskelijajohtaja ja Hyväksyn ihmisarvon -nimisen vasemmistokoalition kansanedustaja. Hän on kotoisin Punta Arenasista Chilen ja koko Amerikan mantereen tuulisesta eteläkärjestä.
Jos Boric pääsee valtaan, hän on luvannut kiristää maan superrikkaiden ja suuryhtiöiden verotusta ja käyttää rahat hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, kuten maksuttomaan kouluopetukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon.
Chile on Etelä-Amerikan rikkain valtio, mutta myös hyvin eriarvoinen. Chilen tilastokeskuksen mukaan 60 prosentilla maan kotitalouksista ei ole riittävästi tuloja kattamaan kuukausittaisia menoja.
Useimmat Boricin vaalikampanjan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin Chilen vuoden 2019 massiivisten katuprotestien vaatimukset.
Boric haluaisi ryhtyä purkamaan diktaattori Pinochetin valtakaudella tehtyjä ääriliberalistisia talouspoliittisia linjauksia. Esimerkiksi yksityinen eläkejärjestelmä tulisi siirtää julkisen eläkerahaston haltuun, ja ulkomaisille yhtiöille myydyt vesivarat pitäisi palauttaa yhteiseen omistukseen.
Boric on myös luvannut korottaa minimipalkkaa nykyisestä noin 350 eurosta ja lyhentää työaikaa 40 tuntiin viikossa.
Boric on puheissaan korostanut sitä, että ihmisarvo, elämänlaatu ja kaikkien tasavertaiset oikeudet ovat tärkeämpiä kuin nopea talouskasvu ja harvojen saama liikevoitto.
Boricin taustaryhmiin kuuluu kymmenkunta poliittista puoluetta autonomivasemmistosta kommunisteihin sekä iso joukko ammattiliittoja ja kansanliikkeitä feministeistä ympäristöliikkeisiin ja alkuperäiskansojen oikeuksia ajaviin järjestöihin.
Boricin vastaehdokas José Antonio Kast on 55-vuotias yhdeksän lapsen isä ja entinen kansanedustaja, joka perusti kaksi vuotta sitten oman äärioikeistopuolueen, Chilen republikaanisen puolueen.
Kast vastustaa ehkäisyä, aborttia ja homojen oikeuksia eikä usko ilmastonmuutokseen. Hän vaatii poliisille lisää voimavaroja taistelussa rikollisuutta, mielenosoittajia ja maahanmuuttajia vastaan.
Jos Kast valitaan presidentiksi, Andien vuoristoon Chilen ja Bolivian rajalle kaivetaan kolme metriä leveä ja 800 kilometriä pitkä vallihauta, jonka olisi tarkoitus estää Venezuelasta paenneita siirtolaisia pääsemästä maahan.
Kast on luvannut myös keventää verotusta sekä armahtaa Pinochetin kauden joukkomurhista ja kidutuksesta vankilaan tuomitut upseerit.
Kastin isä oli Saksan natsiarmeijan luutnantti, joka pakeni toisen maailmansodan jälkeen Chileen ja perusti menestyksekkään makkaratehtaan.
Isoveli Miguel Kast puolestaan opiskeli rahataloutta Chicagon yliopistossa talousliberalismin oppi-isän Milton Friedmanin johdolla ja toimi sen jälkeen Chilen valtionpankin johtajana Pinochetin kaudella.
Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tulokset olivat vasemmiston kannattajille pettymys, sillä Gabriel Boricin odotettiin saavan eniten ääniä.
Vasemmiston kannatus on ollut nosteessa vuoden 2019 katuprotesteista alkaen, jolloin Chilessä miljoonat ihmiset lähtivät kaduille vaatimaan sosiaalisia muutoksia.
Uutta perustuslakia säätävään kokoukseen valittiin toukokuussa selvä vasemmistoenemmistö. Marraskuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa vasemmistopuolueet saivat myös enemmistön alahuoneen paikoista.
Boric keräsi presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä maan pääkaupungista Santiagosta ja muista suuremmista kaupungeista sekä kotiseudultaan Chilen eteläkärjestä. Kast sai enemmän ääniä maaseudulla ja Santiagon kaikkein rikkaimmilla alueilla.
Vasemmiston kampanja on viime päivinä levittäytynyt ympäri maan tavoitellen etenkin nukkuvia äänestäjiä mukaan vaaliuurnille. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella vain 47 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
uutiskirje 
