Työntekijöiden, työnantajien ja STM:n kolmikantainen työryhmä pohtii parhaillaan, millaisella mallilla koronapassi olisi mahdollista ulottaa työpaikoille.
SAK:n tekemän selvityksen mukaan SAK:n edustamien alojen työntekijöistä 80 prosenttia ei ole voinut korona-aikana tehdä etätöitä. Bussit eivät kulje etäohjauksella, vaippoja ei vaihdeta verkossa, ruokaa ei tehdä etänä, liigalätkää ei pelata etänä, taloja ei rakenneta etänä. Mutta jos koronaa ei saada kuriin rokotuksilla, hygieniatoimilla ja maltillisilla rajoituksilla, sitten iskevät taas isot rajoitukset. Eniten rajoituksista kärsivät juuri lähitöitä tekevät. Matkailu- ja ravintola-alan, tapahtumien ja kulttuurin parissa työskentelevät tietävät karvaasti, miten rajoitusten ja kieltojen iso sormi osoittaa ensimmäisenä juuri niihin, kun taudin leviämistä pyritään ehkäisemään.
Korona-ajan erilaisia suojaus- ja rajoitustoimia perusteltaessa toistuu sana ”oikeasuhtainen”. Sen, mitä tehdään, pitää olla oikeassa suhteessa siihen, mitä tavoitellaan. Kuin Kultakutrin lempivuode sadussa, ei siis liian suuria eikä myöskään liian pieniä, vaan juuri oikean kokoisia. Sen lisäksi niiden tulee olla välttämättömiä. Pärjättäisiinkö ilman? Kuinka pitkään rajoituksia pidetään voimassa?
Tärkeä sana on myös tasavertainen. Tuntuu, että tämän kohdalla on kaikkein eniten häilyntää. Onko niin, että tehdään se, mikä on tehokkainta, vai se, mikä tulee ensimmäisenä mieleen tai on helpointa toteuttaa? Tai se, jonka kohde ei äänekkäimmin vastusta?
Jos koronapassi työelämään säädetään, se on tärkeä toteuttaa niin, että erilaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa ja kansalaisia kohdellaan tasavertaisesti.
Joulupukilta ei ehkä kysytä ovella koronapassia, mutta silti on monia koteja, joihin pukki ei tänä vuonna poikkea. En sanoisi, että hyvinvointivaltio on rikki, mutta kaikkeen se ei taivu sillä ketteryydellä kuin toivoisi. Siksi joulu on myös hyväntekeväisyyden aikaa.
Autetaan, tuetaan, muistetaan toisiamme. Hyvää joulun aikaa!
Kirjoittaja on SAK:n varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
