Venäjän hyökkäys Ukrainaan noudattaa pitkälti professori Aleksandr Duginin ennusteita. Samaan aikaan kun presidentti Vladimir Putin vielä vakuutti, etteivät Ukrainan rajalle keskitetyt joukot tule hyökkäämään rajan yli, niin Dugin kertoi, mitä oikeasti olisi tulossa.
– Nato ei tule suostumaan Putinin koviin ehtoihin. Tilanne johtaa vääjäämättä romahdukseen, ja Ukrainan konflikti ratkaistaan sodassa, Dugin sanoi Radio Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.
Aleksandr Dugin on kiihkonationalistinen entinen Moskovan valtionyliopiston sosiologian professori. Hän on Putinin hallinnon geopoliittinen neuvonantaja ja Venäjällä tv:stä tuttu poliittinen kommentaattori.
Dugin julkaisi alkuvuodesta artikkelin venäläisen identiteetin uudelleensyntymisestä ja vaati kirjoituksessaan Venäjän joukkoja hyökkäämään Ukrainaan. Duginin visiossa Ukrainan koko itäpuoli tulisi liittää Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoihin ja näin syntyvä uusi valtio tulisi muodostamaan itäslaavilaisen valtioliiton yhdessä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.
”Ukraina ei ole kulttuurisesti erityisen tärkeä, eikä se ole maantieteellisesti tai etnisesti ainutlaatuinen. Mutta itsenäisenä valtiona se muodostaa erittäin suuren vaaran koko Euraasialle”, Dugin totesi jo vuonna 1997 kirjassaan Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus.
Duginin geopolitiikkakirja on 600-sivuinen järkäle, joka kuuluu Venäjän sotakoulujen opintovaatimuksiin. Kirjan keskeisenä teesinä on, että Yhdysvallat haluaa kutistaa ja lannistaa Venäjän. Kun Venäjä pysyy heikkona, Yhdysvallat voi hallita maailmaa ja pakottaa muut maat oman poliittisen käsityksensä ja talousmallinsa alaisuuteen.
– Heillä on vain yksi päämäärä. He haluavat estää Venäjän kehityksen, presidentti Putin muotoili saman ydinajatuksen pitkässä tv-puheessaan juuri ennen Ukrainan sodan käynnistymistä.
Puhtaasti geopoliittisesti katsottuna Ukrainan pysyminen Naton ulkopuolella on aivan keskeistä Venäjän turvallisuudelle ja maan strategisille intresseille. Venäjä on myös halukas ottamaan riskejä ja uhraamaan ihmishenkiä estääkseen Ukrainan siirtymisen vastapuolen leiriin.
Tämä tiedetään varsin hyvin myös Yhdysvaltojen puolustushallinnossa ja länsimaiden ulkopoliittisissa instituuteissa.
Aleksandr Duginin teos on suorastaan kylmäävä ja kyyninen ohjekirja Venäjän johtaman fasistisen Euraasian valtakunnan luomiseksi vastapainoksi Yhdysvaltojen hegemonialle.
Aluksi Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat tulisi yhdistää Venäjän kanssa talousliitoksi. Euraasian talousunioni perustettiinkin Putinin aloitteesta vuonna 2015.
Samaan aikaan Länsi-Euroopan maat ja etenkin Saksa piti saada riippuvaisiksi Venäjän maakaasuvaroista.
Duginin strategiaan kuului myös tukea länsimaiden äärioikeistoliikkeitä ja pyrkiä psykologisten operaatioiden avulla vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen.
Venäjän lähialueilla tällä vuosituhannella tehdyt sotaoperaatiot löytyvät kaikki Duginin oppikirjasta: Tšetšenia, Abhasia, Etelä-Ossetia, Krimin miehitys, Itä-Ukraina sekä helmikuussa vaivihkaa tapahtunut Valko-Venäjän miehitys.
Kirjassaan Dugin jakaa Euroopan maat Venäjän ja Saksan etupiireihin. Viime kädessä tavoitteena on koko Euroopan suomettaminen.
Euroopan maista ainoastaan Iso-Britannia saa jäädä eristyksiin yhdessä merentakaisen sotilaallisen isoveljensä kanssa.
Miksi Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan juuri nyt?
Putin itse totesi vuosi sitten uskovansa kansakuntien intohimoisuuden teoriaan, passionarnost venäjäksi. Kyse on viime vuosisadalla eläneen venäläisen historiantutkijan Lev Gumiljovin kehittämästä käsitteestä.
– Kuten luonnossa myös yhteiskunnilla on kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen vaiheet. Venäjä ei ole vielä saavuttanut huippuaan, Putin selitti maan valtamedian päätoimittajille.
” Venäjä ei ole vielä saavuttanut huippuaan”, Putin selitti maan valtamedian päätoimittajille.
Eri arvioiden mukaan ajankohta hyökkäykselle oli nyt otollinen. Yhdysvallat on Joe Bidenin valtakaudella heikko, eivätkä Euroopan maiden liberaalit hallitukset olisi valmiita puuttumaan tilanteeseen sotilaallisesti ilman Yhdysvaltojen tukea. Venäjän asevoimilla on myös tuoreita kokemuksia sodankäynnistä Syyriassa. Lisäksi korona alkaa olla ohi ja kevät on tulossa.
Putin on Venäjällä myös suositumpi kuin pitkään aikaan. Venäjään kohdistuvista sanktioista tulisivat kärsimään eniten länteen nojallaan olleet oligarkit, joiden sisäpoliittinen merkitys ja uhka Putinin vallalle siten heikkenee.
Putinin yksinpuheluita on pidetty ulkomailla lähinnä päättöminä horinoina, mutta venäläisille tv-katsojille asiayhteydet ovat tuttuja.
Uutiskanavat ovat Putinin hallussa, ja niissä on jo pitkään kutsuttu Ukrainan johtajia juntaksi ja uusnatseiksi, jotka ovat syyllistyneet tuhansien venäjänkielisten kansanmurhaan Itä-Ukrainassa.
Putinia on kuvattu mediassa ainoana johtajana, joka kykenee puolustamaan Venäjää ja sen perinteisiä arvoja lännen rappiolta.
Kun Putin valmistautui sotaan, hänen kannatuksensa kohosi 71 prosenttiin. Riippumattomana pidetyn Levada-keskuksen mielipidemittauksessa puolet vastaajista piti Yhdysvaltoja ja Natoa syypäänä Ukrainan kriisiin.
Kannatusluvut varmasti muuttuvat, mikäli sota pitkittyy, mutta pitää myös muistaa, että Venäjän mediassa ei näytetä uutiskuvia sodan tuhoista ja ukrainalaisten hädästä.
uutiskirje 
