Kesäkuun lopulla allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja, joka Suomi ja Ruotsi tekivät Turkin kanssa saadakseen tämän hyväksymään hakemisensa sotilasliitto Naton jäseneksi, on osa Turkin laajempaa pyrkimystä vahvistaa strategista autonomiaansa suhteessa sekä Yhdysvaltoihin kuin Natoon.
– Samalla Turkki pyrkii vahvistamaan omaa asemaansa Lähi-idän toimijana, EU:n entinen ulkosuhdeasioiden johtaja ja pitkän linjan diplomaatti Ilkka Uusitalo sanoo. Hän puhui asiasta torstaina Ydin-.lehden ja Vapaus valita toisin -yhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä.
– Turkki on ottanut Suomen ja Ruotsin välineiksi, kun se pyrkii korostamaan omaa rooliaan Natossa.
Uusitalo arvioi, että Suomi ja Ruotsi tekivät pahan virheen hyväksyessään asiakirjan.
– Näkisin, että Turkin käyttäytyminen on Naton sisäinen ongelma, ja siinä mielessä Suomi ja Ruotsi tekivät pahan virheen, kun tarttuivat Turkin syöttiin ja lähtivät neuvottelemaan, hän sanoo.
– Neuvotteluja ei olisi pitänyt käydä Turkin kanssa. Olisi pitänyt todeta, että olemme jättäneet hakemuksen Natoon ja nyt on Naton asia päättää, mitä hakemuksella tehdään. Naton olisi pitänyt laittaa Turkki ruotuun.
Uusitalo pitää outona sitä, että Yhdysvallat ja Nato ovat olleet hiljaa ja jättäneet Suomen ja Ruotsin hoitamaan asian.
– Kun muistetaan ylisanoja, joita keväällä ja kesällä kuultiin siitä, kuinka erinomaisia ja tärkeitä kandidaatteja Suomi ja Ruotsi Natolle ovat, olisin odottanut tässä aktiivisuutta, hän toteaa.
– Mutta itse asiassa Turkki on Yhdysvalloille strategisesti tärkeämpi kuin Suomi ja Ruotsi.
Arvaamaton Erdoğan
Uusitalo muistutti siitä, että Yhdysvaltojen pitäisi olla päätoimija tässä tilanteessa.
– Se on Naton päätoimija. Jos kerran Suomen ja Ruotsin jäsenyys on Natolle niin tärkeä kuin on annettu ymmärtää, luulisi, että tärkeimmän Nato-maan intresseissä on saattaa tämä prosessi loppuun, Uusitalo sanoi.
– Mutta kuinka paljon se lopulta haluaa haastaa Erdoğania? Se nähdään lähiaikoina.
Uusitalon mukaan tilanteen syy on Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toiminnan arvaamattomuus.
– Moskovassa hän pelaa Washington-kortilla, Washingtonissa Moskova-kortilla, Natossa hän pelaa Venäjä-kortilla ja Euroopan unioniin päin Syyrian pakolaiskortilla. Hän on pelannut taitavasti tätä peliä.
Hän toteaa, että tilanteen pitäisi avata silmiä Suomessa.
– Meillä ehkä sokeuduttiin joka puolelta tulleisiin ylistäviin lausuntoihin, kuinka olemme hieno kansa ja tärkeä Natolle. Nato-keskustelussa unohtui sekin, että itse asiassa olemme Natolle tärkeämpiä kuin Nato mielle.
Lohduton asiakirja
Uusitalon mielestä yhteisymmärrysasiakirjan antama yleiskuva on lohduton.
– Yleiskuva on se, että on taidettu olla aika polvillaan Turkin vaatimusten edessä. Halu Natoon on ollut niin kova, että on myönnytty paljon. Turkkia koskevat vaatimukset ovat vähäisiä. Kun viitataan esimerkiksi Naton peruskirjaan arvoihin, eli demokratiaan, yksilön vapauksiin, oikeusvaltioon, voi kysyä, miten tämän päivän Turkki täyttää ne.
Uusitalo pitää ongelmallisina erityisesti kohtia, joissa yhdistetään Turkin vainoamien kurdien järjestöjä terrorismiin.
– Jää paljon tulkinnanvaraa sen suhteen, mitkä kaikki luetaan terroristijärjestöiksi, mikä on tietysti Turkin etu, hän sanoo ja kysyy, kuinka hyvä on, että teksti antaa ymmärtää Turkin voivan sanella, millaisia lainsäädännön muutoksia Suomessa ja Ruotsissa pitää tehdä terrorismin vastaiseen taistelun osalta.
– Minusta tämä antaa aika masentavan kuvan tilanteesta. Asiakirjalla kuitenkin ostettiin vain kutsu Nato- jäseneksi. Jäsenyys on asia erikseen ja siitä Erdoğan on muistuttanut toistuvasti. Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle Turkki on valmis venyttämään tätä prosessia.
Erittäin häpeällistä
Kurdi, ihmisoikeusaktivisti ja vasemmistoliiton kunta- ja aluepoliitikko Gashaw Bibani sanoo ymmärtävänsä, miksi Suomi ja Ruotsi joutuivat Turkin kiristämiksi.
– Suomi ja Ruotsi sitoutuivat erittäin häpeälliseen asiakirjaan painostuksesta ja pelosta oman kansan turvallisuuden vuoksi, hän sanoi.
Hänkin pitää hyvänä kysymystä siitä, miksi Naton ja Yhdysvaltojen sijaan Suomi ja Ruotsi selvittävät Turkin vaatimuksia.
– Kumppanuusneuvottelut Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä ovat nousseet päärooliin Nato-jäsenyyshakemuksessa. Diplomaattisesti se oli kaikin puolin nolo asetelma. Nolo Natolle, nolo Yhdysvalloille. Tässä leikitään niin Suomen kuin kurdien turvallisuudella ja koko Lähi-idän alueen rauhalla.
Bibanin mukaan Lähi-idän hauras tilanne koki takapakin, kun yhteisymmärrysasiakirja hyväksyttiin.
– Oikeusvaltio Suomi antoi ymmärtää, että se hyväksyy kurdit terroristien listalle, Bibani sanoo.
Hän arvioi asian vaikuttavan laajalle, esimerkiksi meneillään olevaan Iranin kansannousuun, jossa huudetaan kurdijärjestöjen tunnuslauseita.
– Ovatko Iranin kansannousun ihmiset myös terroristeja, hän kysyy.
Asiankirja nimeää kurdien PKK-järjestön terroristijärjestöksi.
– Sen ei kuitenkaan ole oikeudessa todettu täyttävän kaikkia terrorismin määritelmiä, Bibani sanoi.
– PKK:n aseellinen vastarinta on ollut ainoa tapa selviytyä siitä kansanmurhasta ja sata vuotta jatkuneesta sodasta ja ihmisvihasta, jota Turkki on harjoittanut kurdeja kohtaan.
Turkki kiristää
Bibani totesi Suomen joutuneen Turkin presidentin kiristämäksi.
– En haluaisi nähdä, mihin Suomi ajautuu seuraavaksi Erdoğanin kiristyksen otteessa. Erdoğan haluaa meidän Suomessa määrittelevän terrorismin turkkilaiseen tapaan, mikä on keino sekaantua meidän sisäpolitiikkaamme, kaventaa demokratiaa täällä, murentaa oikeusvaltioperiaatettamme.
– Iso huoli koko prosessissa ja USA:n hiljaisuudessa on se, että tässä toistuu samantyyppinen kuvio kuin 30-luvulla, kun natsisaksa pääsi kasvamaan. Pikku hiljaa aluevaltaus kerrallaan maat valloitettiin. Lopputuloksena meillä oli kansanmurhia, holokaust. Oli maailmansota. Nyt toistuu samanlainen kuvio.
lehti 