Keskiamerikkalaisen Guatemalan yhteiskuntarauhaa ovat jo kauan häirinneet konfliktit, joita on syntynyt maan asukkaiden ja monikansallisten, maan uumenien rikkauksia hamuavien kaivos- ja vesivoimayhtiöiden välille.
Konflikteista monet ovat tapahtuneet alkuperäiskansojen alueilla. Alkuperäiskansojen jäsenet muodostavat 60 prosenttia Guatemalan väestöstä. He ovat nousseet vastarintaan ja saaneet vastaansa poliiseja ja sotilaita. Väestön enemmistö kuitenkin edelleen vastustaa kaivoshankkeita.
Guatemalan lain mukaan kaivoksen perustamista täytyy edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Tällä hetkellä Guatemalassa onkin toiminnassa vain yksi kaivos. Se sijaitsee El Estorin kunnassa alkuperäiskansa maya o’eqchin mailla. El Estorin nikkelikaivosta on vuodesta 2011 pyörittänyt monikansallinen, pääkonttoriaan Sveitsissä pitävä Solway Investment Group.
Ympäristökollektiivi Madreselvan jäsenen José Cruzin mielestä kaivos sai aikanaan perustamisluvan yhtiön manipuloiman ”kansanäänestyksen irvikuvan” ansiosta.
– Ympäri maata on järjestetty melkein sata neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja kaikissa niissä kaivos- ja vesivoimahankkeet on torjuttu, Cruz toteaa.
Äänestysten suuri määrä kielii yhtä lailla väestön taisteluhalukkuudesta kuin yhtiöiden suuresta mielenkiinnosta maan luonnonvaroja kohtaan.
”Emme halua lastemme kärsivän”
Tuorein kaivosprojektin tyrmäys tapahtui syyskuun 18. päivä Asunción Mitan kaupungissa. Yli 8 500 kaupungin asukasta otti osaa kansanäänestykseen Cerro Blancon kaivostoiminnan jatkamisesta. Äänestäneistä 88 prosenttia oli kanadalaisen Elevar Resources -yhtiön kultakaivosta vastaan.
– Emme voi antaa kaivokselle lupaa. Emme halua lastemme ja nuorten joutuvan kärsimään kaivoksen ympäristövaikutuksista, Petronila Hernández, 55, perustelee äänestyspäätöstään.
Hernándezin kanssa äänestämässä käynyt tytär Marilexis Ramos, 21, on samaa mieltä. Äiti ja tytär asuvat Cerro Lisan pikkukylässä, Asunción Mitan ulkolaidoilla hyvin lähellä kaivosta. Naiset pelkäävät kaivoksen turmelevan heidän juomavetensä.
Yhtiö aikoo jatkaa
Cerro Blancon kaivos sai vuonna 2007 toimintaluvan 25 vuodeksi, mutta ennakoimattomat esteet ovat tehneet kullan ja hopean kaivamisen mahdottomaksi. Maanalaiset kuumat vesisuonet saivat kaivoskäytävät niin kuumiksi, ettei niissä voinut työskennellä.
– Kaivos on ollut jumissa melkein 15 vuotta eikä sieltä ole saatu kaivettua unssiakaan, aktivisti Juan Carlos Estrada sanoo.
Huolimatta kansanäänestyksen tuloksesta yhtiö aikoo yhä jatkaa kaivoksen toimintaa. Se suunnittelee kaivoksen muuttamista avolouhokseksi.
Kaivosyhtiö väittää äänestystä laittomaksi. Yhtiön mukaan kaivostoiminnan vastaiset ryhmät pilasivat äänestyksen.
– Olemme pettyneitä näiden ryhmien toimintaan. Ne käyttävät vinoutuneita kansanäänestyksiä kylvääkseen epäluuloja Cerro Blancon kaltaisia vastuullisia kaivosprojekteja kohtaan, Elevar Resources -yhtiön toimitusjohtaja Bob Gil lausui.
Valtioiden rajat ylittävä uhka
Kaivosta vastustava yhteisö aikoo jatkaa taisteluaan. Heillä on kumppaneita naapurimaasta.
Hankkeen saasteriski ei koske vain Asunción Mitaa, vaan myös naapurivaltio El Salvadoria. Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin ympäristöjärjestöt varoittavat, että kaivoksen raskasmetallit kulkeutuvat Ostuajokeen Guatemalan puolella, ja sieltä ne päätyvät El Salvadorin puolelle Guijajärveen.
El Salvadorissa vuonna 2017 säädetty laki kieltää kaivostoiminnan, mutta Cerro Blancon läheisyys tekee maasta silti haavoittuvaisen.
– Olemme huolissamme, sillä myös meidän juomavetemme on uhattuna, elsalvadorilainen aktivisti Dalia González sanoo Ostuajoen varrella. Hän on ollut aktivistitovereidensa ja journalistien kanssa seuraamassa kansanäänestystä.
– Guatemalan ja El Salvadorin hallituksilla on tärkeä rooli luonnonvarojen ja paikallisen väestön terveyden suojelemisessa. Kaivosten vaikutukset ylittävät maiden rajat. Tilanne on vakava ja vaatii kiireisiä toimia, González painottaa.
uutiskirje 
