Suomen väestökehitys viime vuonna meni ääripäästä toiseen. Lapsia syntyi vähiten 150 vuoteen, kuolleiden määrä oli suurempi kuin koskaan sotavuosien jälkeen ja maahanmuutoissa tehtiin uusi ennätys, kertoo Tilastokeskus.
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleita oli puolestaan 5 227 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden kokonaismäärä oli 62 886.
– Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari vetää lukuja yhteen.
Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä koettiin käänne kasvuun. Se jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ilmiöksi.
– Vuoden 2022 kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian alhaisin. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2022 oli 1,32, kun se edellisvuonna oli 1,46, kertoo yliaktuaari Joonas Toivola.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Vuonna 2022 syntyvyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Etelä-Karjalassa. Korkeinta syntyvyys oli Keski-Pohjanmaalla ja matalinta Pohjois-Karjalassa.
Elinajan odote romahti
Poikkeuksellista oli myös kuolleisuuden nousu. Ennakkotietojen mukaan kuolleita oli yli 5 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden ennakollinen kokonaismäärä oli 62 886 eli suurin vuoden 1944 jälkeen.
Lopullisessa tilastossa kuolleiden määrä noussee yli 63 000:een, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo uskoo.
Kuolleisuuden kasvu heijastuu vastasyntyneiden elinajanodotteeseen, joka ennakkotietojen mukaan laskee vuonna 2022 tytöillä 0,6 vuotta ja pojilla 0,5 vuotta. Viimeksi tyttöjen elinajanodotteessa on nähty vastaavan tasoinen pudotus vuoden aikana vuonna 1957 aasialaisen influenssan takia ja pojilla vuonna 1962.
Ennakkotietojen mukaan elinajanodote olisi vuonna 2022 pojilla 78,6 ja tytöillä 83,8 vuotta.
– Elinajanodotteen perusteella kuolleisuus lähti Suomessa nousuun syksyllä 2021. Viimeisen puolentoista vuoden aikana naisten elinajanodote on laskenut 0,9 vuotta ja miesten 0,6 vuotta, Rapo kertoo.
Naisten elinajanodote laskee vuonna 2022 jo toista vuotta peräkkäin. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aiemmin vuosien 1950 ja 2021 välisenä aikana.
Muuttovoittoa etenkin Aasiasta
Maahanmuuttojen määrä sen sijaan oli viime vuonna mittaushistorian korkein. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2022 aikana 48 086 henkeä. Maahanmuuttoja oli peräti 11 722enemmän kuin vuonna 2021.
– Vuonna 2022 maahanmuuttoja oli enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 mittaushistorian korkein, yliaktuaari Johanna Lahtela sanoo.
Maahanmuuttoa tuli etenkin Aasiasta. Aasian maiden kansalaisten maahanmuutto Suomeen kasvoi noin 8 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
Pelkästään filippiiniläisiä tuli Suomeen lähes 3 000. Myös venäläisten maahanmuutto lisääntyi merkittävästi. Kaikkiaan Venäjän kansalaisia muutti Suomeen noin 5 700. Kasvua edellisvuoteen oli noin 3 000 henkeä.
Hieman yli puolet Suomeen muuttaneista venäläisistä oli miehiä. Filippiineiltä muutti sen sijaan selvästi enemmän naisia kuin miehiä.
Vuoden 2022 maahanmuuttojen lukumäärässä ei ole mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta.
uutiskirje 
