Suomessa oikeus terveyteen ei toteudu yhdenvertaisesti ja ihmisryhmien välillä on merkittäviä terveyseroja, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaistusta raportista.
Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä moitteita terveydenhuollon puutteista, mutta on siitä huolimatta epäonnistunut perusterveydenhuollon riittävän rahoituksen ja hoidon saatavuuden turvaamisessa, raportissa sanotaan.
Amnesty International julkaisee tänään tiistaina 13. kesäkuuta raportin “Tiedän etten saa apua” – terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa. Raportti perustuu laajaan taustatutkimukseen ja 117 haastatteluun, jotka avaavat julkisen terveydenhuollon potilaiden, työntekijöiden sekä asiantuntijoiden näkökulmia terveydenhuollon tilasta Suomessa.
Kahden kerroksen väkeä
Amnestyn mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on pirstaloitunut, ja hoidon saanti riippuu esimerkiksi hoitoa tarvitsevan työllisyystilanteesta ja varallisuudesta. Työssäkäyvillä on työterveyshuolto ja hyvätuloisilla mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Vähävaraisemmat ja usein myös sairaammat ihmiset ovat julkisen terveydenhuollon varassa.
– Suomen terveydenhuollossa on kahden kerroksen väkeä. Rinnakkaiset palvelujärjestelmät ovat yksi syy Suomen terveydenhuollon eriarvoisuuden taustalla, sanoo Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato.
Julkisten terveyspalveluiden asiakkaat kertoivat haastatteluissa Amnestylle esteistä, joita he ovat kohdanneet apua hakiessaan.
Terveydenhuollon ajanvaraukseen on vaikeaa saada yhteyttä, puheluihin ei vastata eikä takaisinsoittoja tule, jonot ovat kohtuuttoman pitkät ja koronapandemian myötä nopeasti edennyt digitalisaatio aiheuttaa monenlaisia haasteita.
– Lääkäriaikani peruuntui kolme kertaa… Nyt he antoivat mulle Skype-ajan. Tämäkin taas vaatii sen, että mulla on tietokone tai puhelin. Ja että mulla on Skype ja osaan käyttää sitä. Oletus oli se, että mulla on joku väline, työttömyyttä kokenut 30-vuotias kertoo Amnestylle.
”Vuonna 2022 lähes puoli miljoonaa asiakasmaksua päätyi ulosottoon.”
Amnestyn raportin mukaan jatkuvat vaikeudet hoidon saamisessa ruokkivat paitsi terveyseroja myös osattomuutta ja epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan.
– On valtava ongelma, etteivät vakavistakaan terveysongelmista kärsivät ihmiset voi luottaa siihen, että saavat apua, Mariko Sato kuvailee.
– Mulla ei ole yhtään luottoa terveydenhuoltoon, eikä ole kellään muullakaan, jotka ovat väliinputoajia. Ei ihmiset halua mennä terveyskeskukseen, vaikka olisi selkä poikki. Ne mieluummin kuolevat kuin odottavat kuukausia, että pääsisi lääkärille. Kun ei voi luottaa ja on niin paljon pettymyksiä, kertoo työttömyyttä kokenut 40-vuotias Amnestylle.
Krooninen resurssipula on leikkauspolitiikan seurausta
Eri hallitukset ovat leikanneet terveydenhuollon rahoitusta 1990-luvun alusta saakka. Leikkausten välillä terveydenhuollon rahoitus on kasvanut, mutta kasvu on ollut hidasta esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Riittämätön rahoitus ja leikkauspolitiikka ovat osaltaan ajaneet julkista terveydenhuoltoa krooniseen resurssi- ja työvoimapulaan, minkä vuoksi hoitoa ei välttämättä saa tai sitä joutuu odottamaan liian pitkään.
Rahoitusvajetta on pyritty paikkaamaan asiakasmaksuilla. Useimmista julkisen terveydenhuollon palveluista peritään asiakasmaksu ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla asiakasmaksujen suuruus on korkein lain sallima. Vuonna 2022 lähes puoli miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksua päätyi ulosottoon.
– Tiedän monia ikäisiäni, jotka ovat myös joutuneet köyhyysloukkuun sen takia. Sitten he tinkivät, että eivät mene lääkäriin… Mä vaan siirrän sitä, sanoo Amnestyn haastattelema
pienituloinen eläkeläinen.
– Asiakasmaksut voivat ajaa ihmisiä pitkäaikaiseen taloudelliseen ahdinkoon ja pahimmillaan estävät ihmistä hakemasta tarvitsemaansa hoitoa. Ei ole oikein, että pienituloiset paikkaavat puuttuvaa julkista rahoitusta vähistä varoistaan, Sato toteaa.
Oikeus terveyteen kuuluu kaikille
Amnesty tarkastelee oikeutta terveyteen perus- ja ihmisoikeutena. Ihmisoikeusnormien mukaan valtioilla on velvollisuus turvata jokaiselle korkein mahdollinen saavutettavissa oleva terveydentila ja tarjota terveyspalveluita syrjimättömästi.
– Tämä tarkoittaa riittävää, oikea-aikaista, kohtuuhintaista ja laadukasta terveydenhuoltoa kaikille, riippumatta varallisuudesta tai työllisyysstatuksesta”, Sato kuvailee.
Amnesty vaatii Suomen tulevaa hallitusta vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja turvaamaan ihmisille pääsyn kohtuuhintaisiin terveyspalveluihin syrjimättömästi. Amnesty vaatii hallitusta parantamaan terveydenhuollon resurssointia leikkaamisen sijaan.
lehti 