Valtaosa vasemmistoliiton piirijärjestöjen puheenjohtajista sanoo KU:lle, että vasemmistoliiton pitää asettaa oma ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaliin. KU tavoitti vasemmistoliiton 13 piirijärjestön puheenjohtajista kahdeksan, joista seitsemän oli sitä mieltä, että puolueen pitää asettaa oma ehdokas.
Piirijärjestöjen puheenjohtajat kertovat KU:lle, että oman ehdokkaan asettaminen presidentinvaaliin olisi puolueväelle ja puolueen taloudelle raskasta, sillä menestyvän kampanjan tekeminen vaatii paljon työtä ja resursseja. Siihen ollaan kuitenkin kenttäväen piirissä valmiita ryhtymään, jos puolueella olisi kyllin tunnettu ja valovoimainen ehdokas, joka voisi saada vasemmistoliiton kannatusta suuremman ääniosuuden vaalin ensimmäisellä kierroksella.
Vasemmistoliitto menetti kevään eduskuntavaaleissa ainoan kansanedustajan paikkansa kolmesta vaalipiiristä. Piirijärjestöjen puheenjohtajien mielestä onkin tärkeää kampanjoida presidentinvaalissa niissä vaalipiireissä, joissa vasemmistoliitolla ei tällä hetkellä ole kansanedustajaa.
Andersson, Modig, Saramo, Kyllönen
KU kysyi piirijärjestöjen puheenjohtajilta myös heidän suosikkejaan mahdollisiksi presidenttiehdokkaiksi.
Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja ja ex-opetusministeri Li Andersson. Myös europarlamentaarikko Silvia Modig ja kansanedustajat Jussi Saramo ja Merja Kyllönen mainittiin KU:n haastatteluissa.
Mainituista poliitikoista Kyllösellä on aikaisempaa kokemusta presidentinvaalista: Kyllönen oli vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2018 vaalissa ja sai 89 977 ääntä, mikä oli 3 prosenttia annetuista äänistä.
KU:n haastatteluissa vasemmistoliiton piirijärjestöjen puheenjohtajien kanssa toistuivat puheet siitä, että puolueen presidenttiehdokkaan on oltava tunnettu ja kyllin motivoitunut, jotta tälle voidaan tehdä uskottavaa kampanjaa.
lehti 